Everand Logo

Welcome to Everand!

  • Discover millions of ebooks, audiobooks, and so much more with a free trial

    Only $11.99/month after trial. Cancel anytime.

    Kuningas Juhana
    Kuningas Juhana
    Kuningas Juhana
    Ebook169 pages1 hour

    Kuningas Juhana

    By Paavo Emil Cajander and William Shakespeare

    3.5/5

    ()

    Read preview
    LanguageSuomi
    PublisherArchive Classics
    Release dateJan 1, 1954
    Kuningas Juhana

    Read more from Paavo Emil Cajander

    Related to Kuningas Juhana

    Related ebooks

    Reviews for Kuningas Juhana

    3.5/5

    123 ratings10 reviews

    What did you think?

    Tap to rate

    Review must be at least 10 words

    • 3/5
      Having finished the last of a trilogy of novels about Eleanor of Aquitaine last night, I was prompted to read this, one of Shakespeare's less well known and now rarely performed plays. It prevents a telescoped version of the events early in John's reign in 1202-3, where he fought, triumphed over and probably murdered his nephew Arthur of Brittany, who had an arguably superior claim to the throne of England, being the son of one of John's older brothers, Geoffrey. It also presents a fictitious version of John's death and succession by his son, Prince Henry, who was not in reality born until a few years after Arthur's death. (Magna Carta does not exist in this fictionalised version of events). The events are dramatic, but it mostly lacks the memorable and pithy dialogue and quotations of many of the plays, and is one of only two Shakespeare plays written entirely in (mostly blank) verse.
    • 4/5
      WS sees John as a lesser man coming to the throne in the wake of the Glorious Richard Lionheart. He's not that good, and drags the country down, gets it interdicted by the Papacy and invaded by the French. He's also the murderer of his older brother's son, a child with a good claim to the throne. WS creates., a point of view character "Bastard Fauconbridge" who represents the playwright's vision of what the English thought of John. there's no mention of the Magna Carta, because in Elizabeth I's England, it wasn't thought of as an important document. I've recorded it as read 4 times.
    • 3/5
      The Bastard Faulconbridge, illegitimate son of Richard the Lion-Hearted, is welcomed at the beginning of the play into the retinue of his uncle John. He spends most of the rest of the play being shocked at the inability of the medieval powers that be to keep their word or maintain their honor or stay the course or even show decent familial feelings when "commodity" enters the picture. This dour play, almost a satire, puts King John in Richard III's position, i.e., having a young boy as a dangerous political rival, but John behaves more like Richard II than III, giving the death order rashly, then whining over its consequences.
    • 2/5
      I think I would like a modern English version of this historical (fiction?) play as there was plenty of action. However I struggled with Shakespeare's writing too much to enjoy it.
    • 3/5
      Certainly not among Shakespeare's greatest plays, "King John" isn't among his worst either. I found it pretty middle of the road overall -- a decent plot and good pacing, but lacking in those memorable lines of dialog that have filtered into modern times.The plot, like most of the bard's historical plays, focuses on the struggle over the throne as a vacillating and somewhat weak-willed King John fights with the French. All this is viewed through his brother's illegitimate son's eyes.I'm not sure why this is ranked with Shakespeare's least popular plays -- it's not half bad.
    • 4/5
      I don' t know why Shakespeare's King John is so little known. It has an involving story line and some quirky characters that I imagine could be played very effectively, though I have never had the opportunity to see it on stage. King John is as bad as he is legendarily supposed to be, though not without redeeming qualities. The famous Eleanor of Aquitaine of Lion in Winter fame plays a substantial part. There is, however, no comic character to compare with Falstaff of the Henry IV plays, though Richard the Bastard, the supposed illegitimate son of King Richard the Lion Heart, has a fair number of snarky lines, and is, in his role of outside observer, a satiric commentator on the political insincerities of the other characters, until his assumption of a redemptive role in the final act.

      I had to brush up on the history of the real King John after reading the play. It turns out that King John had a very convoluted and eventful life filled with sound and fury, and Shakespeare selected episodes from it to weave into a tragedy without much regard to the actual historical sequence of events. Yet every episode dramatizes something that is part of the historical record.
      I recommend King John if you have already read the major Shakespeare plays. Otherwise go read them first, i.e. Macbeth, Julius Caesar, Romeo and Juliet, Hamlet, The Tempest, Antony and Cleopatra, The Merchant of Venice, A Midsummer Night's Dream, Henry IV Parts I and II, Henry V, Othello, etc. King John is not at the same level of excellence, but is still worth a read.
    • 5/5
      I love, love, love King John. I can see why it's hardly ever performed, though - there's several characters that only show up for a scene or two before leaving (the three women - Constance, Queen Elinore and Blanche disappear after act three), plus it would be hard to find a child actor that could memorize and speak Arthur's role. But, dear God, the characters! Constance and Philip the Bastard may be two of my favorite characters in all the histories. Constance is just so nuts - her catfight with Queen Elinor is hilarious - and the Bastard is so completely epic in every way. His constant haranguing of Austria is hilarious, and his utterly mad schemes of warfare (that always end up working!) are just...he's just awesome.
    • 3/5
      My memory is sketchy on the facts of John's reign, this may be colored by Shakespeare's need to please Queen Elizabeth and re-write history a bit, but then, who reads Shakespeare for history? There are certainly many pithy, witty and funny lines within this drama. Though it isn't my favorite, it was good to read. I really enjoyed the two women sending verbal barbs at each other, and even teared up a bit at Arthur's death.
    • 4/5
      This play has absolutely the best line in Shakespeare: Let that be thy message and go rot!
    • 4/5
      Has powerful moment when Prince Arthur is pleading with Hubert for his life.

    Book preview

    Kuningas Juhana - Paavo Emil Cajander

    The Project Gutenberg EBook of Kuningas Juhana, by William Shakespeare

    This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.org

    Title: Kuningas Juhana

    Author: William Shakespeare

    Translator: Paavo Cajander

    Release Date: May 25, 2009 [EBook #28965]

    Language: Finnish

    *** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KUNINGAS JUHANA ***

    Produced by Tapio Riikonen

    KUNINGAS JUHANA

    Kirj.

    William Shakespeare

    Paavo Cajanderin suomennos ilmestyi v. 1901.

    Näytelmän henkilöt:

    KUNINGAS JUHANA.

    PRINSSI HENRIK, hänen poikansa, sittemmin kuninkaana Henrik kolmas.

    ARTHUR, Bretagnen herttua, kuningas Juhanan vanhemman veljen,

      Bretagnen herttuan, Gottfrid-vainajan poika.

    WILLIAM MARESHALL, Pembroken kreivi.

    GEFFREY FITS-PETER, Essexin kreivi, Englannin ylituomari.

    WILLIAM LONGSWORD, Salisburyn kreivi.

    ROBERT BIGOT, Norfolkin kreivi.

    HUBERT DE BURGH, kuninkaan kamariherra.

    ROBERT FAULCONBRIDGE, sir Robert Faulconbridgen poika.

    PHILIP FAULCONBRIDGE, edellisen velipuoli, kuningas

      Richard I:n bastardi.

    JAMES GURNEY, lady Faulconbridgen palvelija.

    PIETARI POMFRETILAINEN, tietäjä.

    PHILIP, Ranskan kuningas.

    LOUIS, dauphin.

    Itävallan arkkiherttua.

    Kardinaali PANDULPH, paavin lähettiläs.

    MELUN, ranskalainen ylimys.

    CHATILLON, Ranskan lähettiläs.

    ELEONORA, kuningas Henrik II:n leski, kuningas Juhanan äiti.

    CONSTANCE, Arthurin äiti.

    BLANCA, Castilian kuninkaan, Alfonson, tytär, kuningas

      Juhanan sisarentytär.

    LADY FAULCONBRIDGE, bastardin ja Robert Faulconbridgen äiti.

    Herroja ja naisia, Angers'n porvareita, sheriffi, airuita,

      sotaherroja, sotamiehiä, sanansaattajia ja seuralaisia.

    Tapaus osittain Englannissa, osittain Ranskassa.

    ENSIMMÄINEN NÄYTÖS.

    Ensimmäinen kohtaus.

    Northampton. Valtasali kuninkaan linnassa.

        (Kuningas Juhana, kuningatar Eleonora, Pembroke, Essex,

        Salisbury y.m., sekä Chatillon tulevat.)

    KUNINGAS JUHANA.

    No, Chatillon, mitä se Ranska tahtoo?

    CHATILLON.

    Kuningas Ranskan tervehtii ja puhuu

    Kautt' airuensa majesteetille,

    Englannin lainamajesteetille —

    ELEONORA.

    Mik' outo alku! Lainamajesteetti!

    KUNINGAS JUHANA.

    Vait, äiti hyvä! Asiata kuule.

    CHATILLON.

    Nimessä Arthur Plantagenetin,

    Gottfridin, veli-vainajasi pojan,

    Lain voimalla nyt Ranskan Philip vaatii

    Tään kauniin saaren aluineen, jotk' ovat:

    Irlanti, Poitiers, Anjou, Touraine, Maine,

    Kehoittain, että lasket pois sen miekan,

    Mi laiton haltija on näiden maiden,

    Ja käteen nuoren Arthurin sen annat,

    Nepaasi, valtiaasi, kuninkaasi.

    KUNINGAS JUHANA.

    Mut mitä seuraa, jos me kieltäisimme?

    CHATILLON.

    Verinen, hurja sota, joka pakoin

    Anastaa pakoin saadut oikeudet.

    KUNINGAS JUHANA.

    Pakosta pakkoa, sodasta sotaa,

    Verestä verta: tietäköön sen Ranska.

    CHATILLON.

    Siis lausun kuninkaani sodanhaasteen:

    Se lähetykseni on lopputoimi.

    KUNINGAS JUHANA.

    Hänelle minun vie, ja mene rauhaan.

    Vaan niinkuin leimaus Ranskan eteen lennä,

    Siell' olen muuten minä ennen sua.

    Ja tykkieni jyskeen kuulla saatte.

    Pois! Vihamme sa ole torvettaja

    Ja oman häviönne synkkä enne. —

    Hän kunniakkaan saaton saakoon. Pembroke,

    Se toimita! Hyvästi, Chatillon!

    (Chatillon ja Pembroke menevät.)

    ELEONORA.

    No, poikani? Sit' aina sulle sanoin:

    Tuo turhamielinen Constance ei tyydy,

    Ennenkuin poikans' eduksi hän Ranskan

    Ja koko maailman on tuleen pannut.

    Tuo oisi estää voitu; helposti

    Ja hyvällä oisi kaikki sovitettu;

    Nyt kahden valtakunnan sotavoimain

    On julmin veritöin se ratkaistava.

    KUNINGAS JUHANA.

    Mut meillä valta on ja oikeus.

    ELEONORA.

    Niin, valta enemmän kuin oikeus;

    Pahasti oisi muuten sun ja minun,

    Niin omatuntoni sun korvaas kuiskaa;

    Sen kuulkoon taivas, sinä vain ja minä!

        (Northamptonshiren sheriffi tulee ja puhuttelee

        kuiskaillen Essexiä.)

    ESSEX.

    Suurvaltias, nyt ratkaistavaksenne

    Vedotaan kummallisin riita, mit' on

    Ikänä kuultu. Saako miehet tulla?

    KUNINGAS JUHANA.

    No, tulkoot. —

        (Sheriffi menee.)

                    Tämän retken kulungit

    Saa luostarit ja hippakunnat maksaa.

        (Sheriffi palajaa ja hänen seurassaan Robert Faulconbridge

        ja Philip, bastardi.)

    KUNINGAS JUHANA.

    Mit' olette te miehiänne?

    BASTARDI.

                              Minä

    Vakava alamainen, ylimys

    Northamptonshirestä ja, niinkuin luulen.

    Sir Robert Faulconbridgen vanhin poika,

    Soturi, jonka kuulu Leijonamieli

    Kentällä ritariksi löi.

    KUNINGAS JUHANA.

                            Ja sinä?

    ROBERT.

    Saman Faulconbridgen perijä ja poika.

    KUNINGAS JUHANA.

    Hän vanhempi ja sinä perijäkö?

    Siis sama teill' ei ole äiti ollut.

    BASTARDI.

    On varmaan, ruhtinaani, sama äiti,

    Se tiettyä, ja sama myöskin isä,

    Niin luulisin; mut vissin tiedon tuosta

    Voi yksin äitini ja taivas antaa;

    Ken ihmislaps vois moisest' olla varma?

    ELEONORA.

    Hyi, raakalainen! Äitiäsi herjaat

    Ja kunniaansa loukkaat luulollasi.

    BASTARDI.

    Minäkö, rouva? Mull' ei siihen syytä.

    Se veljeni on juonta, eikä mun.

    Jos sen hän toteen sais, niin multa vuosin

    Viissataa puntaa sieppais. Kaitkoon taivas

    Mun maatani ja maammon kunniaa!

    KUNINGAS JUHANA.

    Tokinen poika! — Miksi nuorempana

    Hän sulta vaatii perinnön?

    BASTARDI.

                               En tiedä;

    Varmaankin tekee tiluksia mieli.

    Mut äpäräksi vain hän mua haukkuu.

    Aviosyntyinenkö lien, vai enkö,

    Se seikka on, jost' äiti vastatkoon;

    Mut jalosyntyinen ma olen, herra, —

    Siunattu, kellä minust' oli vaivaa! —

    Naamamme rinnan pankaa, tuomitkaa:

    Jos Robert vanhus meidän kummankin

    On siittänyt, ja tuo jos isään tulee, —

    Oi, Robert vanhus, isä, polvillani

    Jumalaa kiitän, etten tule sinuun!

    KUNINGAS JUHANA.

    Haa, minkä houkon taivas tänne laittoi!

    ELEONORA.

    Leijonamielen kasvoin ilme aivan,

    Ja äänen soinnahduskin samanlainen.

    Kas, poikaniko näköisyytt' et huomaa

    Tuon miehen valtavassa vartalossa?

    KUNINGAS JUHANA.

    Sävyjään olen tyynnä tarkastellut:

    Hän ilmeinen on Richard. — Sano, poika,

    Miks veljeltäsi vaadit hänen maitaan?

    BASTARDI.

    Hän naamapuoli on kuin isänikin,

    Ja naamapuolikas[1] veis kaikki maani.

    Tuommoinen naamapuoli äyrityinen

    Viisisataa puntaa multa vuosin veisi!

    ROBERT.

    Suurvaltias, kun eli isä-vainaa,

    Veljenne paljon käytti isääni —

    BASTARDI.

    Vai niin; et tuolla maitani sa voita;

    Mut sano, kuinka äitiä hän käytti.

    ROBERT.

    Ja kerran hänet laittoi airuena

    Sopimaan Saksan hallitsijan kanssa

    Senaikuisista tärkeist' asioista.

    Kuningas tilaisuudest' otti vaarin

    Ja hänen talossaan sill' aikaa asui.

    Mihinkä ryhtyi, sanoa en kehtaa,

    Mut tosi totta: aavat maat ja meret

    Isästä erottivat äidin silloin —

    Isäni usein sanovan sen kuulin —

    Kuin tämä hauska velikulta tehtiin.

    Hän kuolinvuoteellansa testamenttas

    Minulle maansa, kuollen siinä uskoss',

    Ett' emon poika tuo ei hänen ollut;

    Jos oisikin, niin syntyi neljätoista

    Hän viikkokautta ennen aikaansa.

    Siis, ruhtinas, omani mulle suokaa,

    Isäni maat, se isän oli tahto.

    KUNINGAS JUHANA.

    Mut veljesihän laillinen on lapsi,

    Emosi aviossa synnyttämä.

    Jos tämä syrjähtyi,

    Enjoying the preview?
    Page 1 of 1