Discover millions of ebooks, audiobooks, and so much more with a free trial

Only $11.99/month after trial. Cancel anytime.

Kuvanveitäjä Ville Vallgrenin elämä
Kuvanveitäjä Ville Vallgrenin elämä
Kuvanveitäjä Ville Vallgrenin elämä
Ebook152 pages1 hour

Kuvanveitäjä Ville Vallgrenin elämä

Rating: 0 out of 5 stars

()

Read preview

About this ebook

Kuvanveistäjä Ville Vallgrenin elämä

Ville Vallgren (1855-1940) eli vallattoman elämän. Hän oli kulinaristi, filosofi, kosmopoliitti, kirjailija, sisustussuunnittelija, huuliharpisti, näyttelijä, kokki ja professori, mutta kuitenkin maanläheinen humoristi, jota oli helppo lähestyä. Ennen kaikkea hän oli yksi maamme eturivin kuvanveistäjistä ja Havis Amandan ”isä”.

”Monet hänen töistään saivat kylpeä taiteen nimissä leppävaaralaisissa vesilätäköissä, ja jälki oli tietysti uutta ja ennen näkemätöntä.”

Uran alkuaika oli hankalaa niin Suomessa kuin Pariisissakin, missä häntä auttoivat alkuun lapsuudenystävät Albert Edelfelt ja Walter Runeberg. Vallgren vietti Pariisissa lähes neljäkymmentä vuotta värikästä taiteilijaelämää muiden pohjoismaalaisten taiteilijoiden kanssa ja loi samalla ahkerasti karriääriä.

Vallgren oli täysverinen seuramies ja sukkela käänteissään kuten myös vaimojensa valinnassakin.

”Ensimmäisen vaimon vei Jumala, toisen perkele ja itse hän pitää kolmannen kokonaan.”

Tanssi, hilpeä mieli ja hyvä ruoka sekä juoma, pitivät taiteilijan vireessä läpi elämän. Tosin temperamentillakin oli osuutensa, sillä hänen terävästä kynästään saivat huutia niin kieltolaki kuin piikainstituutio.

Kirja kertoo lennokkaan hauskasti ja huumorilla Vallgrenin epätavallisesta ja elämäniloisesta elämästä.
LanguageSuomi
Release dateSep 23, 2015
ISBN9789523186101
Kuvanveitäjä Ville Vallgrenin elämä
Author

Anne Lampinen

Anne Lampisen aiempia teoksia ovat: Kaunis Veera ja muut ja naislegendat, Kun ihminen kuolee – toimintaopas surussa, Naistenmiehiä Casanovasta Rosvo Roopeen ja Joulupukin synty.

Related to Kuvanveitäjä Ville Vallgrenin elämä

Related ebooks

Reviews for Kuvanveitäjä Ville Vallgrenin elämä

Rating: 0 out of 5 stars
0 ratings

0 ratings0 reviews

What did you think?

Tap to rate

Review must be at least 10 words

    Book preview

    Kuvanveitäjä Ville Vallgrenin elämä - Anne Lampinen

    Sisällysluettelo

    KUVANVEISTÄJÄ VILLE VALLGRENIN ELÄMÄ

    Alkuperäisteos

    Alkusanat

    1. LAPSUUS JA NUORUUS

    1.1 Varhaisimmat muistot

    1.2 Vanhemmat ja puutarha

    1.3 Aakkosia, sukulaisia ja juhlia

    1.4 Kohti Pariisia

    2. PARIISI

    2.1 Pariisin joulu 1877

    2.2 Jeesus Syyrakin veljeskunta

    2.3 Puheenjohtaja Josephson

    2.4 Muita velikultia

    3. ANTOINETTE RÅSTRÖM - ENSIMMÄINEN VAIMO

    3.1 Salamarakkaus

    3.2 Ylä- ja alamäkiä

    3.3 Ahkeraa aherrusta ja rahahuolia

    3.4 Mesenaatti Hanotaux

    3.5 Kissaparatiisi sekä pariisilaiskissa

    3.6 Muutto onnen osoitteesta

    4. MADELAINE IMBER-ROHAN

    4.1 Leski päätyy pikanaimisiin

    5. VIIVI PAARMIO - KOLMAS VAIMO

    5.1 Sielunkumppani

    5.2 Villen tasavallan aika

    5.3 Mikä Viivi oli naisiaan?

    5.4 Viimeinkin naimisiin

    5.5 Elämää Leppävaarassa

    5.6 Hilpeitä huveja

    5.7 Naapurit Gallen-Kallelat

    5.8 Musiikkiharrastuksia Pariisissa

    6. KUVANVEISTÄJÄ VALLGREN

    6.1 Ajatuksia taiteesta

    6.2 Mistä maestro tunnetaan?

    6.3 Järjetötoimintaan

    6.4 Muistotaide

    6.5 Naiset niin moninaiset

    6.6 À la Vallgren

    6.7 Alkemisti työsssään

    6.8 Oma museo

    7. HAVIS AMANDA

    7.1 Kiitos Edelfeltin

    7.2 Poleeminen tapaus

    7.3 Pilapiirtäjien hampaisiin

    7.4 Ansaitsemaansa arvoon

    8. VALLATON VALLGREN

    8.1 Huikentelevainen taiteilija

    8.2 Persoonallisuus

    9. FILOSOFIAA

    9.1 Ruokakatekismus

    9.3 Ruoka- ja juomakulttuuri

    9.3 Leppävaaran hyötypuutarha

    9.4 Kieltolain kirous

    9.5 Runoileva apostoli

    9.6 Piioista piina

    9.7 Persoonalliset reseptit

    10. VIIMEISET MATKAT

    10.1 Evakkomatkat

    10.2 On aikalähteä

    10.3 Komeat hautajaiset

    11. Lähdeluettelo

    Valmistusmerkinnät

    KUVANVEISTÄJÄ VILLE VALLGRENIN ELÄMÄ

    Alkuperäisteos

    KUVANVEISTÄJÄ VILLE VALLGRENIN ELÄMÄ

    © Anne Lampinen ja Polarstar Communications Oy

    Kannen kuva ©: Helsingin kaupunginmuseo

    Kuvaaja: Eric Sundström, 1930-luvulla

    Kuva: Ville Vallgren Leppävaarassa Villa-Paarmion kuistin portailla

    Kannen suunnittelu: Pia Rydman Taitto: Pia Rydman

    ISBN: 978-952-67110-0-3

    Painopaikka Bookwell Oy, Porvoo 2008 

    Alkusanat

    Ville Vallgren oli loistava poikkeus, kuten häntä jo aikalaiset nimittivät. Kun Vallgren, tuttavallisemmin Ville, kirjoitti itse itsestään ja elämästään, hän ei tehnyt sitä tavanomaisen tylsästi, joten sitä ei voi odottaa tältäkään kirjalta.

    Elämäkerta mielletään yleensä kronologisessa aikajärjestyksessä kirjoitetuksi kehdosta hautaan -teokseksi. Tämä kirja Ville Vallgrenista ei kuitenkaan ole sellainen. Olen koonnut hänen elämästään oleellisia osia, jotka valottavat hänen monipuolista persoonaansa hyvänä esimerkkinä hänen kolme vaimoaan. Toki myös kuvanveistäjän työ ja vallaton persoona ovat saaneet omat kappaleensa, omintakeisesta filosofiasta puhumattakaan.

    Elämäkerta kuulostaa mahtipontiselta. Nimeäisin mieluusti kirjani elämäkerralliseksi teokseksi, koska tässä tietokirjassa on mielestäni parhaat palat Vallgrenin varsin laajasta elämästä. Mutta ei kuitenkaan aivan kaikkea. Kirjoituksen teki haastavaksi lähdeaineisto, joka oli varsin ristiriitaista. Ei esimerkiksi ole varmaa, kuinka kauan Vallgren vaimoineen asui eräässä osoitteessa Pariisissa. Lähden kuitenkin siitä, että jos Vallgren on kirjoittanut jostain seikasta jotain, niin se on faktaa. Uskon, että maestro itse on tiennyt asian parhaiten, vaikka toisenlaista faktaa olisikin tarjolla.

    No, koska Vallgrenista on kyse, mikään ei ole varmaa. Hän on jopa sanonut, ettei hänen sanomisiaan pidä ottaa tosissaan. Mikähän on siis absoluuttinen totuus kaikista kiemuroista Vallgrenin elämässä? Ehkä emme saa sitä koskaan tietää, mutta saamillani eväillä syntyi tällainen viihteellinen tietokirja.

    Mikä on viihteellinen tietokirja? Se on kirja, jossa on faktoista tinkimättä viihteellisiä elementtejä. Perinteisesti tietokirjat kirjoitetaan vailla huumoria tiukasti asialinjalla ja hyvää yleiskieltä käyttäen. Tässä kirjassa olen kuitenkin yrittänyt välttää tylsyyttä mahdollisimman paljon, koska eihän esimerkiksi huumori vie pohjaa faktoilta.

    Miksi valitsin Vallgrenin elämäkerrallisen kirjani aiheeksi? Yksinkertaisesti siitä syystä, että huumorimme ja filosofiamme käyvät käsi kädessä. En olisi voinut kuvitella kirjoittavani pönötyskirjaa jostain kuivahkosta persoonasta.

    Lämpimät kiitokset apurahan antajille. Ilman tukea tämä kirja olisi jäänyt ajatuksen asteelle. Kiitokset Alfred Kordelinin säätiölle, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnalle ja Suomen tietokirjailijat ry:lle.

    Hulvattomia lukuhetkiä!

    Anne Lampinen

    vapaa toimittaja, kirjailija 

    1. LAPSUUS JA NUORUUS

    1.1 Varhaisimmat muistot

    Carl Wilhelm Wallgren eli tuttavallisesti Ville, syntyi 15.12.1855 porvoolaiseen ylemmän keskiluokan perheeseen. Villen äiti kutsui häntä joulun lapseksi, sillä jouluaattoon oli vain runsas viikko Villen syntymästä. Isä-Georg Wallgren oli kaupunginlääkäri ja myöhemmin professori vuodesta 1868 lähtien. Molemmilla vanhemmilla oli pappisvetoinen suku. Äiti Emilia Karolina omaa sukua Ottelin oli Porvoon piispan tytär. Isänkin hämäläiseen Sysmästä tulleeseen sukuun kuului paljon pappeja.

    Ville oli toiseksi vanhin lapsi. Hänellä oli vuotta vanhempi isoveli Georg Gustav. Nuorempia veljiä oli kolme: Ivar Alexander, Erik Valdemar ja Axel Leonard. Siskoja Villellä oli neljä: Helena Johanna, Augusta Maria, Allida ja Anna Wilhelmina. Lapsia oli Wallgrenin perheessä kahdeksan, mikä ei ollut tuohon elämänaikaan suinkaan tavatonta, sillä yli kymmenenlapsisetkin perheet olivat tuiki tavallisia.

    Wallgrenin perhe asui Villen ensimmäisinä vuosina Holmenin talossa Porvoon Seurahuoneen kupeessa. Villellä on ilmiömäisen hyvä muisti lapsuusvuosilta asti. Hän muistaa olleensa puolitoistavuotiaana imettäjänsä Loviisan sylissä imemässä maitoa. Samoilla apajilla oli myös hänen vuotta vanhempi veljensä. Veljekset olivat maanneet samassa kehdossa jalat vastakkain. Ville oli potkinut Georgea tarmokkaasti, koska hän oli sitä mieltä, että Loviisa maitoineen kuuluu yksinomaan hänelle.

    Ville oli erittäin kiintynyt imettäjäänsä. Hän nukkui varhaisvuotensa tämän vieressä. 1800-luvun puolivälissä pikkulapset eivät häirinneet vanhempien elämänmenoa yöparkumisineen. Pienet lapset viettivät paljon aikaa palvelijoiden kanssa, jotka ensisijaisesti huolehtivat heidän tarpeistaan.

    Villen ollessa kaksivuotias Loviisa oli lähtenyt kaupungille asioimaan. Pikku-Ville luuli, että Loviisa lähtee lopullisesti ja jättää hänet. Itkien nuorimies pinkaisi imettäjänsä luo sillä seurauksella, että Loviisa liikuttui ja kantoi Villen takaisin keittiöön. Hetken päästä Loviisa yritti hiippailla salaa kylille karjapihan kautta. Mutta se ei nuorta Villeä hämännyt. Hän juoksi tohkeissaan Loviisan perään toistamiseen sillä seurauksella, että lensi rähmälleen tuoreeseen lehmänlanta- kasaan. Temppu tepsi, koska Loviisa liikuttui entisestään ja kipaisi oitis suojattinsa luo pesemään tämän. Vasta seuraavana aamuna Villen vielä nukkuessa Loviisa pääsi vihdoin kaupungille.

    Toinenkin Villen varhaismuisto liittyy palvelushenkilökuntaan, talon piikaan Rinumin Lottaan. Piika oli kahmaissut Villen syliinsä ja vienyt piharakennukseen, missä kutoi kangaspuilla. Keskellä huonetta oli pöytä, jonka päällä oli pieni ruumisarkku. Sen sisällä makasi kaunis lumivalkoinen tyttölapsi kädet ristissä rinnan päällä. Arkkua ympäröi myrttiköynnös kukkineen. Ville muistaa vetistelleensä vuolaasti, kun hänelle kerrottiin, että tyttö on kuollut ja hänet haudataan maan poveen. 

    1.2 Vanhemmat ja puutarha

    Iän karttuessa Ville tutustui vanhempiinsa. Ensi alkuun hän ei oikein pitänyt äidistään tämän suurten silmälasien tähden. Äiti-Emilia oli kovin kiinnostunut puutarhan hoidosta ja uhrasi sille kosolti aikaa. Myös Villeä alkoivat kukat ja puutarha kiinnostaa, joten äiti rupesi olemaan tärkeämpi kuin Loviisa.

    Villen ollessa kaksivuotias isä rakennutti perheelleen huvilan. Innokkaana puutarhaihmisenä Georg istutti pitkän lehmuskujan huvilan portilta portaille asti.

    Uudisrakennuksen kaivo kiinnosti luonnollisesti kaikkia lähitienoon lapsia, Villeä jopa siinä määrin, että hän tutustui nuoresta iästään huolimatta kotikaivonsa rakenteisiin. Ville nimittäin tippui kaivoon. Onneksi kaivo oli vasta rakenteilla eikä ollut syvä, joten isä kiskoi poikansa ylös omin käsin. Isän hopeanuppinen bambukeppi teki tuttavuutta pikku- Villen takalistoon. Ville sai hellästi bambukepillä selkäänsä. Se oli ainut selkäsauna, jonka hän isältään sai. Äiti ei lyönyt koskaan poikaansa.

    Isä-Georgella oli vähemmän aikaa perehtyä viherpeukalointiin oman lääkärintyönsä ohessa kuin vaimollaan. Isän ja äidin karkea työnjako puutarhassa oli koon ja voimien mukaan jaoteltu. Isä keskittyi puihin, pensaisiin ja taimistoihin, äiti puolestaan kukkiin ja kitkemiseen. Georg istutti tontilleen vaahteroita, lehmuksia ja jalavia. Puutarhan nurkassa hänellä

    Enjoying the preview?
    Page 1 of 1