Discover millions of ebooks, audiobooks, and so much more with a free trial

Only $11.99/month after trial. Cancel anytime.

Keisarilla ei ole vaatteita!
Keisarilla ei ole vaatteita!
Keisarilla ei ole vaatteita!
Ebook382 pages3 hours

Keisarilla ei ole vaatteita!

Rating: 0 out of 5 stars

()

Read preview

About this ebook

Yli 3500 vuoden ajan kannabis eli hamppu eli marihuana on ollut kulttuurista ja maasta riippuen joko eniten käytetty tai yksi eniten käytetyistä lääkekasveista.

Hampunsiemenet sisältävät proteiineja eli valkuaisaineita ja välttämättömiä rasvahappoja ihanteellisessa suhteessa ihmisen ravitsemusta ajatellen.

Isochanvre, hampun varren sisäosia ja kalkkia sisältävä ranskalainen rakennusmateriaali, suorastaan kivettyy ja kestää vuosisatoja. Arkeologit ovat löytäneet Etelä-Ranskasta merovingien (500 - 751 jaa.) aikaisen tästä materiaalista rakennetun sillan.

Keisarilla ei ole vaatteita! (engl. The Emperor Wears No Clothes) on kannabisaktivisti Jack Hererin (1939 - 2010) kirjoittama kuuluisa kannabiksen laillistamiseen pyrkivä teos. Kirja käsittelee mm. hampun historiaa sekä siihen liittyviä poliittisia mielipiteitä ja salaliittoja.
LanguageSuomi
Release dateMar 7, 2017
ISBN9789523307711
Keisarilla ei ole vaatteita!
Author

Jack Herer

Jack Herer (18. kesäkuuta 1939 New York, New York - 15. huhtikuuta 2010 Eugene, Oregon) oli yhdysvaltalainen kannabisaktivisti, joka tunnetaan erityisesti "hamppuraamattuna" pidetyn Keisarilla ei ole vaatteita! (engl. The Emperor Wears No Clothes) -kirjan kirjoittajana.

Related to Keisarilla ei ole vaatteita!

Related ebooks

Reviews for Keisarilla ei ole vaatteita!

Rating: 0 out of 5 stars
0 ratings

0 ratings0 reviews

What did you think?

Tap to rate

Review must be at least 10 words

    Book preview

    Keisarilla ei ole vaatteita! - Jack Herer

    2010

    Luku 1. Hampun historiaa yleisesti

    Kirjan selventämiseksi:

    Asteriskilla (*) merkityt selitykset ja dokumentit on listattu kyseisen sivun loppuun. Muut faktojen, anekdoottien, historioiden, tutkimusten yms. lähteet on tekstin lyhentämiseksi sisällytetty joko leipätekstiin tai ne sisältyvät lisäosiin.

    Tekstissä mainitut faktat voi tarkistaa Encyclopædia Britannica ‑tietosanakirjasta, joka painettiin enimmäkseen hamppu­paperille yli 150 vuoden ajan, mutta mikä tahansa muukin tietosanakirja tai hyvä sanakirja käy yleiseen faktojen tarkistukseen.

    Cannabis sativa L.

    Tunnetaan myös nimillä hamppu, kannabis, intianhamppu, marihuana, mari, ganja, ruoho, heinä, pilvi, kukka, kuku, budi, bhang, blossi, hatsi, hitti, myssy, pössy, pajari, paja, möyhö, yrtti, dagga jne., kaikki yhden kasvin nimityksiä!

    Mitä on nimessä?

    Yhdysvaltain maantiedettä

    Yhdysvalloissa on hampunkasvatuksen mukaan nimetty monia paikkakuntia. Esimerkiksi Hempstead, Long Islandilla; Hempstead County, Arkansasissa; Hempstead, Texasissa; Hemphill, Pohjois-Carolinassa ja Hempfield, Penn­sylvaniassa ovat paikannimiä monien muiden joukossa, jotka ovat saaneet aikoinaan hampusta nimensä. Osa paikkakunnista taas on saanut nimensä niiden ihmisten mukaan, joiden sukunimissä sana hamppu esiintyy.

    Suomen maantiedettä

    Myös Suomesta löytyy paljon hamppu-kantaisia paikannimiä. Täällä on mm. Hamppu, joka on saari Sauvossa; Hamppujärvi (Toholampi), Hamppukallion­aukko (Uusikaupunki), Hamppukuru (Ylivieska), Hamppulammi (Janakkala), Hamppulankangas (Vammala), Hamppulantto (Pello), Hamppulähde (Hämeen­kyrö), Hamppuneva (Ähtäri) ja Hamppuniva (Sodankylä). Hamppulampi löytyy mm. Kajaanista, Kiimingiltä, Kemijärveltä, Nurmeksesta, Oulusta, Posiolta, Rova­niemeltä ja Taivalkoskelta; Hamppuniemi Muhokselta, Vihdistä ja Ylöjärveltä ja Hamppusaari Evijärveltä, Himangalta (metsäalue), Merijärveltä ja Pyhännästä.

    Seuraavista kunnista löytyy useampiakin paikannimiä, joissa kantasanana on hamppu:

    Hyrynsalmi: Hamppuaho (metsäalue), Hamppulahdensuo, Hamppulahti, Hamppulamminsuo, Hamppulammit, Hamppulampi, Hamppusaari

    Kittilä: Hamppujärvi, Hamppukaltionoja, Hamppukaltiot (lähde), Hamppukummunoja, Hamppukumpu

    Kuhmo: Hamppulahti, Hamppulamminaho (metsäalue), Hamppulamminsuo, Hamppulammit, Hamppulampi, Hamppulehto (metsäalue), Hamppuniemi, Hamppusaari

    Kuusamo: Hamppulampi, Hamppupuro

    Pudasjärvi: Hamppulampi, Hamppuoja

    Puolanka: Hamppuharju, Hamppuhetteensuo, Hamppukaarre, Hamppulamminkangas, Hamppulamminsuo, Hamppulampi, Hamppuniemi, Hamppupuro

    Raahe: Hamppukangas, Hamppulampi

    Ristijärvi: Hamppuaho (metsäalue), Hamppulampi, Hamppuliko, Hamppurinne

    Sotkamo: Hamppuhete (lähde), Hamppulampi

    Suomussalmi: Hamppuhete (lähde), Hamppukaarre, Hamppulahti, Hamppulamminaho, Hamppulammit, Hamppulampi, Hamppuniemi, Hamppupaikansuo, Hamppupuro

    Vaala: Hamppulampi, Hamppuliko

    Vihanti: Hamppuliko, Hamppulionsuo

    Nämä ovat siis täysin virallisia suomalaisia paikannimiä. Voit etsiä niiden sijainnin esimerkiksi Kansalaisen Kartta­paikka -palvelun (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/) avulla. Osoite­nimistössäkin on lukui­sia Hamppu­katuja, Hamppukujia ja Hampputeitä, myös näiden tarkemmat sijainnit sekä lisää hamppu-pohjaisia osoite­nimiä voit etsiä Kansalaisen Kartta­paikka -palve­lusta.

    Hampun historiaa Yhdysvalloissa

    Amerikan ensimmäinen kannabislaki tuli voimaan vuonna 1619 Virginiassa, Jamestownin siirtokunnassa. Laki velvoitti kaikkia maanviljelijöitä kasvattamaan intianhamppua. Muita hampunkasvatukseen määrääviä lakeja tuli voimaan Massachusettsissa vuonna 1631, Connecticutissa 1632 ja Chesapeaken siirto­kunnissa. Lait olivat voimassa 1700-luvun puoliväliin asti.

    Englannissa annettiin kruunun toimesta jopa arvostettu Britannian kansalaisuus niille ulkomaalaisille, jotka kasvattaisivat kannabista, ja kasvatuksesta kieltäy­tyville jaettiin usein sakkorangaistuksia. Hamppu kävi vuodesta 1631 aina 1800-luvun alkuun asti rahan kaltaisena maksuvälineenä suurimmassa osassa Amerik­kaa. Tähän oli syynä se, että näin toimimalla rohkaistiin maanviljelijöitä kasvat­tamaan sitä enemmän.[1]

    Ihmisten oli Amerikassa yli 200 vuoden ajan myös täysin mahdollista maksaa veronsa teollisuushampulla.[2]

    Hampun tärkeyttä teollisuudelle kuvaa hyvin se, että maanviljelijä saatettiin tuomita jopa vankeusrangaistukseen, mikäli hän ei viljellyt hamppua silloin, kun siitä oli pulaa. Esimerkkinä vaikkapa Virginian osavaltio vuosina 1763–1767.*

    * Herndon, G.M., Hemp in Colonial Virginia, 1963; The Chesapeake Colonies, 1954; L.A. Times, 12.8.1981; et al.

    Molemmat Yhdysvaltain presidentit George Washington ja Thomas Jefferson kasvattivat kannabista plantaaseillaan. Ranskassa vieraillessaan Jefferson[3] näki paljon vaivaa ja otti salaisten agenttiensa kanssa myös itse huomattavan riskin hankkiessaan maalleen korkealaatuisia hampunsiemeniä, jotka sala­kuljetettiin Kiinasta Turkkiin. Mandariinikiinan poliittiset johtajat arvostivat tuolloin laaduk­kaita hampunsiemeniään niin paljon, että niiden vienti ulkomaille oli rikos, josta langetettiin kuolemanrangaistus.

    Kiinalainen kirjoitusmerkki Ma oli ensimmäinen nimitys hampulle. Vuoteen 1000 jaa. mennessä ma-sana on muun­tunut tarkoittamaan yleisesti kaikenlaisia kuituja, mu­kaan lukien juutti ja rami. Hamppua kutsutaan Tai-ma:ksi tai Dai-ma:ksi tarkoittaen suurta hamppua.

    Vuonna 1850 Yhdysvalloissa suoritetussa laskennassa 8327 tilaa, hamppu­plantaasia* (plantaasi on vähintään 2000 eekkerin maatila), kasvatti kannabis­kasveja vaatteiden ja peitekankaiden valmistusta varten ja jopa puuvillateollisuus käytti hamppuköyttä puuvillan paalauksessa. Ennen vuonna 1865 säädettyä orjuuden kieltävää lakia suurin osa työvoimavaltaisen hampputeollisuuden plantaaseista sijaitsi etelässä tai rajaosavaltioissa, lähinnä halvan työvoiman (orjien) saatavuuden johdosta.**

    * Tämä luku ei sisällä kymmeniätuhansia pienempiä maatiloja, saati satoja tuhansia, ellei miljoonia pieniä hamppuviljelmiä perheiden maatilkuilla; eikä ota huomioon sitä, että pitkälle 1900-luvulle asti yli 80% Amerikan hampuntarpeesta tyydytettiin tuontihampulla Venäjältä, Unkarista, Tšekkoslovakiasta, Puolasta jne.

    ** U.S. Census, 1850; Allen, James Lane, The Reign of Law, A Tale of the Kentucky Hemp Fields, MacMillan Co., NY, 1900; Roffman, Roger, FT, Marijuana as Medicine, Mendrone Books, WA, 1982.  

    Benjamin Franklin perusti yhden Amerikan ensimmäisistä paperia valmistavista tehtaista, jotka käyttivät hamppua paperin raaka-aineena. Hamppu tarjosi Amerikalle mahdollisuuden vapaaseen kolonialistiseen lehdistöön ilman, että maalla oli tarvetta kerjätä Englannilta paperia tai perustella sille paperin tai kirjojen tarvettaan.

    Lisäksi Amerikan Yhdysvalloissa useat marihuanasta ja hasiksesta uutetut lääkkeet pitivät hallussaan vuodesta 1842 aina 1890-luvulle asti ensimmäistä, toista ja kolmatta sijaa eniten määrättyinä lääkkeinä. Ihmisten oli laillista käyttää kannabista lääkkeenä aina 1930-luvulle asti, ja vielä suositumpaa se oli eläinlääke­tieteellisessä käytössä niin Amerikassa kuin muuallakin maailmassa.

    Kannabisekstraktiolääkkeitä valmisti Eli Lilly, Parke-Davis, Tildens, Brothers Smith (Smith Brothers), Squibb ja useat muut amerikkalaiset sekä eurooppalaiset lääkeyhtiöt ja apteekkarit. Koko tänä aikana ei tavattu yhtään kuolemantapausta, joka olisi johtunut kannabislääkkeistä, eikä käytännössä huomattu väärinkäyttöä tai mielenterveysongelmia, ellei lääkkeitä ensimmäistä kertaa käyttävien tai tottu­mattomien käyttäjien satunnaista disorientoituneisuutta tai liiallista intro­vert­tiyttä eli sisäänpäinkääntyneisyyttä oteta huomioon.*

    * Mikuriya, Tod, LT, Marijuana Medical Papers, Medi-Comp Press, CA; Cohen, Sidney & Stillman, Richard, Therapeutic Potential of Marijuana, Plenum Press, NY, 1976.

    Hampun maailmanhistoriaa

    Vanhin punottu kangas oli ilmeisesti hamppua, jota alettiin työstää jo 8000–7000 eaa.*

    * The Columbia History of the World, 1981, sivu 54.

    Hamppuun liittyvä kirjallisuus (ts. arkeologia, antropologia, filologia, ekonomia, historia) on samaa mieltä vähintäänkin siitä, että:

    Jo ennen vuotta 1000 eaa. vuoteen 1883 kannabis – aivan, marihuana – oli planeettamme merkittävin maatalouskasvi ja teollisuudenala, joka tuotti tuhansia hyödykkeitä. Hampun ympärille rakentunut yritystoiminta tuotti ylivoimaisesti suurimman osan maapallolla käytetystä kuidusta, kankaasta, lamppuöljystä, paperista, suitsukkeista ja lääkkeistä. Lisäksi hampusta saatiin ruokaöljyä sekä proteiinipitoista ravintoa ihmisille ja eläimille.

    Kaikki antropologit ja yliopistot kautta maailman ovat käytännössä yhtä mieltä siitä, että marihuanaa käytettiin useimmissa uskonnoissamme ja kulteissamme yhtenä noin seitsemästä eniten käytetyistä mieleen, mielialaan tai kivun­hallintaan vaikuttavista aineista, kun sitä käytettiin psykotrooppisena, psykedeeli­senä (mieltä manifestoivana tai laajentavana) sakramenttina.

    Lähes poikkeuksetta nämä pyhät (päihde)kokemukset ovat inspiroineet taika­uskoamme, amulettejamme, talismaanejamme, uskontojamme, rukouksiamme sekä kielikoodejamme (katso luku 10: Myyttejä, taikuutta ja lääketiedettä, sivu 106).*

    * Wasson, R., Gordon, Soma, Divine Mushroom of Immortality; Allegro, J.M., Sacred Mushroom & the Cross, Doubleday, NY, 1969; Plinius; Josephus; Herodotos; Kuolleenmeren kääröt; Gnostic Gospels; Raamattu; Ginsberg Legends Kabbalah, noin 1860; Paracelsus; British Museum; Budge; Encyclopædia Britannica, hakusana Pharmacological Cults; Schultes & Wasson, Plants of the Gods, Research of R.E. Schultes, Harvard Botanical Dept.; William Emboden, California State University, Northridge; et al.

    Suuria sotia on sodittu hampun saatavuuden turvaamiseksi

    Merkittävin syy vuoden 1812 sotaan (jossa Amerikka taisteli Isoa-Britanniaa vastaan) oli keskinäinen kiista siitä, kumpi voisi hyödyntää Venäjän tuottaman teollisuushampun. Venäläinen hamppu oli syy myös siihen, miksi Napoleon (Yhdysvaltain liittolainen v. 1812) ja hänen laatimansa poliittisen Englannin mannermaasulkemusjärjestelmän liittolaiset miehittivät Venäjän vuonna 1812 (ks. luku 11: Vuoden 1812 Napoleonin ja Venäjän [hamppu]sota, sivu 121).

    Kun Japani miehitti Filippiinit vuoden 1942 jälkeen ja katkaisi manilahampun toimitukset, Yhdysvaltain hallitus jakoi amerik­kalaisille maanviljelijöille Wiscon­sinista Kentuckyyn asti yli 180 tonnia hampunsiemeniä, jotka tuottivat 42 000 tonnia hamppukuitua vuosittain vuoteen 1946 saakka, jolloin toinen maailman­sota loppui.

    Miksi kannabis/marihuana on ollut tärkeää historiassa?

    Siksi, että hamppu on kaiken kaikkiaan vahvinta, käyttökelpoisinta ja kestävintä kasvikuitua, jota maa päällään kantaa. Sen lehdet ja kukintoryppäät (marihuana) olivat – kulttuurista riippuen – joko ensimmäiseksi, toiseksi tai kolmanneksi tärkein ja eniten käytetty lääke kahdelle kolmasosalle maailman väestöstä yli 3000 vuoden ajan, 1900-luvun alkuun asti.

    Kasvitieteellisesti hamppu on osa maailman kehittyneintä kasvikuntaa. Se on kaksikotinen (uros ja naaras, tai joskus hermafrodiitti – uros ja naaras samassa kasvissa), puun kaltainen yksivuotinen ruohokasvi, joka käyttää auringonvaloa tehokkaammin hyväkseen kuin käytännössä mikään muu kasvi planeetallamme, kasvaen jopa yli kuusimetriseksi yhden lyhyen kasvukauden aikana. Sitä voi kasvattaa käytännössä missä tahansa ilmastossa ja maaperässä maapallolla, jopa marginaalisissa olosuhteissa.

    Ilman pienintäkään epäilyä hamppu on ehdottomasti maapallon paras uusiutuva luonnonvara. Siksi se on erityisen tärkeä.

    Alaviitteet

    Clark, V.S., History of Manufacture in the United States, McGraw Hill, NY 1929, sivu 34.

    Ibid.

    Diaries of George Washington; Writings of George Washington, Letter to Dr. James Anderson, 26.5.1794, vol. 33, sivu 433, (U.S. govt. pub., 1931); Letters to his caretaker, Williams Pearce, 1795 & 1796; Thomas Jefferson, Jefferson’s Farm Books.

    Abel, Ernest, Marijuana: The First 12,000 Years, Plenum Press, NY, 1980; M. Aldrich, et al.

    Luku 2. Lyhyt yhteenveto hampun käyttötavoista

    Haasteemme maailmalle: osoittakaa meidän olevan väärässä!

    Jos kaikki fossiiliset polttoaineet johdannaisineen, kuten myös puun käyttö paperin valmistukseen ja rakentamiseen kiellettäisiin planeetan säästämiseksi, kasvihuoneilmiön suunnan kääntä­miseksi ja metsien häviämisen lopettamiseksi, silloin vain yksi vuosittain uudistuva luonnonvara kykenisi tyydyttämään valta­osan maailman paperi- ja tekstiilitarpeista; vastaamaan kaikesta maailman liikenteen, teollisuuden ja kotien energia­tarpeista sekä samanaikaisesti vähentämään saastumista, kunnostaen maa­perää ja puhdistaen ilmakehää…

    Ja tuo aine on – se sama, joka on tehnyt kaiken tämän ennenkin – kannabis, hamppu… marihuana!

    Laivat ja merimiehet

    Kaikkien laivojen purjeista yhdeksänkymmentä prosenttia* (alkaen 500-luvulta eaa. ennen foinikialaisia ja päättyen kauan höyrylaivan keksimisen ja kaupalliseen käyttöön ottamisen jälkeen 1800-luvun puolivälin ja lopun välillä) oli tehty hampusta.**

    * Loput 10 % oli tavallisesti pellavasta tai muista vähemmän käytetyistä kuiduista kuten ramista, sisalista, juutista ja manillasta.

    ** Abel, Ernest, Marijuana: The First 12,000 Years, Plenum Press, 1980; Herodotos, Historiateos, noin 450–420 eaa.; Frazier, Jack, The Marijuana Farmers, 1972; U.S. Agricultural Index, 1916–1982; USDA:n (Yhdysvaltain maatalousministeriön) elokuva Hemp for Victory (Hampulla voittoon), 1942, katso s. 102.

    Sana canvas (purjekangas, telttakangas, purjeet) on hollantilaisittain äännetty (muuttunut kahdesti ranskasta ja latinasta) kreikkalainen sana kannabis.*

    * Kannabis – hellenististä Välimeren jokialueen kreikkaa, polveutuu persiasta ja varhemmista pohjoisseemiläisistä kielistä (Quanuba, Kanabosm, Cana?, Kanah?), joita tutkijat ovat nykyään jäljittäneet 6000 vuotta vanhan sumerilaisen ja akkadilaisen indoseemiläis-eurooppalaisen kieliperheen alkuun. Varhainen sumerilainen/babylonialainen sana K(a)N(a)B(a), tai Q(a)N(a)B(a), on yksi parhaiten säilyneistä ihmislajin kantasanoista.[1] KN tarkoittaa ruokoa ja B lukua kaksi – kaksi ruokoa tai kaksi sukupuolta.

    Purjekankaiden lisäksi käytännöllisesti katsoen koko takilointi, ankkuriköydet, lastiverkot, kalaverkot, liput, vantit ja riveet (joita käytettiin tukkimaan palkkien ja lankkujen rakoja ja siten suojaamaan laivaa suolaiselta merivedeltä) tehtiin 1900-luvun alkuun asti hampun varsista.

    Jopa purjehtijoiden vaatetus, alkaen merimieskengistä, joiden pohjat olivat köyttä ja itse kenkä (toisinaan) purjekangasta, oli tehty kannabiksesta.*

    * Abel, Ernest, Marijuana, The First 12,000 Years, Plenum Press, 1980; Encyclopædia Britannica; Magoun, Alexander, The Frigate Constitution, 1978; USDA:n elokuva Hemp for Victory, 1942.

    Tavallisen 1500–1800-lukujen rahtilaivan, klipperin, valaanpyyntialuksen tai meriä kulkevan linjalaivan takilassa oli 50–100 tonnia kannabista puhumattakaan purjeista, verkoista jne. Kaikki tämä piti uusia vuoden tai kahden välein johtuen suolaisen meriveden aiheuttamista vahingoista. (Kysy lisätietoja Yhdysvaltain merenkulkuakatemiasta tai tutustu siihen, kuinka rakennettiin Bostonin satamassa oleva fregatti U.S.S. Constitution eli Old Ironsides.)

    Lisäksi länsieurooppalaisen ja amerikkalaisen maailman laivojen merikortit, kartat, lokikirjat ja Raamatut olivat aina Kolumbuksen ajoista (1400-luvulta) 1900-luvun alkuun tehty hamppukuitua sisältävästä paperista. Kiinalaiset alkoivat käyttää hamppua ensimmäiseltä vuosisadalta alkaen. Hamppupaperin kestävyys oli 50–100 kertaa parempi kuin papyrusvalmisteiden ja sen tekeminen oli sata kertaa helpompaa ja halvempaa.

    Uskomatonta kyllä, laivan hamppupurjeet, hamppuköydet ja muut hamppu­tarvikkeet maksoivat enemmän kuin puuosien rakentaminen.

    Eikä hampun käyttö rajoittunut vain suolaisille vesille…

    Tekstiilit ja kankaat

    1880-luvulle saakka Amerikassa (ja 1900-luvulle saakka suurimmassa osassa muuta maailmaa) 80 % kaikista tekstiileistä ja kankaista, joita käytettiin vaat­teiden, telttojen, lakanoiden ja liinavaatteiden, mattojen, verhojen, peittojen, pyyhkeiden ja vaippojen yms. tekemiseen – jopa Yhdysvaltain lipun valmis­tamiseen – oli tehty pääasiassa kannabiskasvin kuiduista.

    Satojen ellei jopa tuhansien vuosien ajan (1830-luvulle asti) Irlannissa tehtiin hampusta hienoimmat liinavaatteet ja Italiassa maailman kauneimmat puku­kankaat. Tietosanakirja Encyclopædia Britannican laitokset vuosilta 1893–1910 antavat ymmärtää – ja aikakauslehti Popular Mechanics arvioi vuonna 1938 – että vähintään puolet pellavakankaaksi kutsutuista kankaista ei ollut tehty pellavasta vaan kannabiskasvista. Kreikkalainen historioitsija Herodotos (n. 450 eaa.) kuvaa traakialaisia hamppuvaatteita hienoudessaan pellavan veroisiksi ja että vain hyvin kokenut henkilö voi kertoa, onko ne tehty hampusta vai pellavasta.

    Vaikka nämä tosiasiat ovat melkein unohtuneet, esivanhempamme olivat hyvin tietoisia siitä, että hamppu oli puuvillaa pehmeämpää, imi vettä paremmin kuin puuvilla, sen vetolujuus puuvillaan verrattuna oli kolminkertainen ja se oli monta kertaa puuvillaa kestävämpää.

    Itse asiassa, kun patrioottiset Amerikan vallankumouksen tyttäret – nuo nykyisen Bostonin ja Uuden Englannin siniverisen DAR:n (Daughters of American Revolution) äidit – järjestivät kehruu­talkoita vaatettaakseen kenraali Washing­tonin sotilaita, pääosa langasta kehrättiin hamppukuiduista. Jos tuota histo­riallisesti unohdettua (tai sensuroitua) ja nykyisin väheksyttyä marihuana­kasvia ei olisi ollut, siirtokuntien armeija (Continental Army) olisi jäätynyt kuoliaaksi Forgen laaksossa Pennsylvaniassa.

    Hampun käytön yleisyys varhaisen tasavallan taloudessa oli riittävän tärkeää vallatakseen Yhdysvaltain ensimmäisen valtio­varain­ministerin ajan ja ajatukset, ja hän kirjoitti eräässä valtio­varain­ministeriön tiedotteessa 1790-luvulla: Pellava ja hamppu: näiden tuotteiden tuottajilla on niin paljon hengenheimolaisuutta, ja he ovat niin usein sulautuneet, että saattaa olla hyödyllistä käsitellä heitä yhdessä. Purjekankailla pitäisi olla 10 % vero – –

    (Herndon, G.M., Hemp in Colonial Virginia, 1963; DAR histories; Abel Ernest, Marijuana, the First 12,000 Years; Katso myös Al Pacinon elokuva Revolution vuodelta 1985.)

    Vankkurit vierivät länteen (Kentuckyyn, Indianaan, Illinoisiin, Oregoniin ja Kaliforniaan*) tukevilla hamppupressuilla katettuina[2] samalla, kun hamppu­purjeiset ja -köysiset laivat purjehtivat Cape Hornin ympäri San Franciscoon.

    * Alkuperäiset, kestävät ja suositut Levi’s-housut oli tehty Kalifornian forty-ninerseille (49er eli henkilö, joka osallistui Kalifornian 1849 kultaryntäykseen) yhteen niitatuista hamppu­purje­kankaista. Tällä tavoin taskut kestivät maakerroksista huuhdotun kullan painon.[3]

    Kaikkialla maailmassa ihmiset kehräsivät kotikutoisia vaatteita perhehamppu­palstoilla kasvatetuista kuiduista. Amerikassa tämä perinne kesti pyhiinvaeltajista (1620-luvulla Euroopasta saapuneet uskonnolliset separatistit) 1930-luvulla säädettyyn hampun kieltolakiin asti.*

    * Liittovaltion huumevirasto kertoi kongressille 1930-luvulla amerikanpuolalaisten kasvattavan edelleen maria takapihoillaan valmistaakseen pitkiä alushousuja ja työvaatteita talven varalle, ja tervehtivän haulikoilla talvivaatevarkaisiin tulevia liittovaltion asiamiehiä.

    Hamppupalstan ikä ja tiheys vaikuttavat kuidun laatuun. Mikäli haluttiin pehmeää liinavaatelaatua, kannabiskasvit kylvettiin tiheästi toistensa viereen. Peukalosäännön mukaan virkistys- ja lääkekäyttöä varten kylvettiin yksi siemen viittä neliöjaardia kohti.*

    * University of Kentucky Agricultural Extension. leaflet 25, maaliskuu 1943.

    Köysiin tai kestävään kankaaseen sopivaa kuitua halutessa kylvettiin 120–180 siementä neliöjaardille. Hienointa liinavaatekangasta tai pitsiä varten kasvatettiin 400 kasvia neliöjaardilla ja sato korjattiin 80–100 päivän kuluttua.*

    * Farm Crop Reports, USDA international abstracts; CIBA Review 1961–62 Luigi Castellini, Milano, Italia.

    1820-luvun lopulla uudet amerikkalaiset käsikäyttöiset puuvillakoneet (Eli Whitneyn keksintö vuonna 1793) korvattiin suurimmaksi osaksi eurooppalaisilla teollisilla kangaspuilla ja puuvillakoneilla (cotton gin, jossa gin on kone-sanan lyhenne), koska eurooppalainen laitteiden koneistusteknologia ohitti amerik­kalaisen. Puolet tänä päivänä amerikkalaisessa maataloudessa käytettävistä kemikaaleista kuluu puuvillan viljelyyn. Hampun viljelyssä ei tarvita kemikaaleja ja sitä vaivaa vain muutama rikkaruoho ja tuhohyönteinen.

    Ensimmäistä kertaa kevyttä puuvillakangasta voitiin valmistaa pienemmillä kustannuksilla kuin käsin loukutettua, eroteltua ja rukeilla tai kehruukoneilla kehrättyä hamppukuitua.[4]

    Kuitenkin juuri vahvuutensa, pehmeytensä, lämpimyytensä ja kestävyytensä vuoksi hamppu säilytti toiseksi käytetyimmän luonnonkuidun aseman 1930-luvulle asti. Hamppukuidussa ei ole THC:tä tai pilveä. Eli et voi poltella paitaasi ja itse asiassa hamppukankaan – tai minkä tahansa kankaan – poltteluyritys voi olla kohtalokasta!

    Vuonna 1937 säädetyn marihuanan verotuslain jälkeen uudet DuPontin muovi­kuidut, jotka olivat saksalaisen IG Farben -yhtiön vuonna 1936 lisensoimat, syr­jäyttivät hampusta saatavat luonnonkuidut. (Patenttiluovutukset olivat osa Saksan ensimmäisen maailmansodan sotakorvauksista Amerikalle. Amerikan DuPont omisti ja ra­hoitti suunnilleen 30 prosenttia Hitlerin aikaista IG Farbenia, lisä­tietoja esim. Wikipediassa.) DuPont toi myös markkinoille nailonin (keksitty vuonna 1935) ja patentoi sen vuonna 1938.*

    * Colby, Jerry, DuPont Dynasties, Lyle Stewart, 1984.

    Lopuksi pitää ottaa huomioon, että noin puolet tänä päivänä amerikkalaisessa maataloudessa käytettävistä kemikaaleista kuluu puuvillan viljelyyn. Hamppu ei tarvitse kemikaaleja ja sitä vaivaa vain muutama rikkaruoho ja tuhohyönteinen – lukuun ottamatta Yhdysvaltain hallitusta ja liittovaltion huumevalvontavirastoa.*

    * Cavender, Jim, kasvitieteen professori, Ohion yliopisto; Authorities Examine Pot Claims, Athens News, 16.11.1989.

    Kuitu- ja sellupaperi

    Vuoteen 1883 asti 75–90 % maailman kaikesta paperista oli tehty kannabis­kuidusta; tähän sisältyivät kirjat, Raamatut, kartat, paperirahat, osakkeet ja arvopaperit, sanomalehdet ja niin edelleen. Gutenbergin Raamattu (1400-luvulla), Rabelaisin Pantagruel ja yrtti pantagruelion (1500-luku), Kuningas Jaakon Raa­mattu (King James Bible, 1600-luku), Fitz Hugh Ludlowin, Mark Twainin, Victor Hugon ja Alexandre Dumasin teokset, Lewis Carrollin Liisan seikkailut ihme­maassa ja käytännössä lähes kaikki muutkin painettiin hamppupaperille.

    Itsenäisyysjulistuksen ensimmäinen luonnos (28.6.1776) oli kirjoitettu hollan­ti­laiselle hamppupaperille kuten myös täydennetty toinen luonnos 2.7.1776. Tämä oli asiakirja, joka hyväksyttiin tuona päivänä ja julistettiin ja julkaistiin 4.7.1776. Kongressi määräsi 19.7.1776 asiakirjan kopioitavaksi ja siirrettäväksi perga­mentille (erityisesti valmistettu eläimen nahka) ja tämä oli varsinainen asiakirja, jonka edustajat allekirjoittivat 2.8.1776.

    Hamppupaperi kesti 50–100 kertaa kauemmin kuin papyrusvalmisteet ja oli sata kertaa helpompaa ja halvempaa valmistaa.

    Laivanomistajien pois heittämät ja paperinvalmistukseen kierrätetyt jätteet – purjeet ja köydet – olivat meille siirtomaa-amerikkalaisille ja myös muulle maailmalle lähes kaiken paperin lähde. Loput valmistettiin romukauppiaille myydyistä loppuun käytetyistä vaatteista, lakanoista, vaipoista, verhoista ja rievuista, pääasiassa hampusta tehdyistä mutta joskus myös pellavaisista. Tästä tulee ilmaus lumppupaperi.

    Esivanhempamme olivat liian säästäväisiä heittääkseen mitään pois. Niinpä – 1880-luvulle asti – jokainen tilkku ja vaate kerättiin ja kierrätettiin paperin valmistusta varten.

    Hamppukuituinen lumppupaperi on laadukkainta ja kestävintä koskaan tehtyä paperia. Märkänä sitä voidaan repiä, mutta kuivuttuaan se palautuu alkuperäiseen vahvuuteensa. Lumppupaperi pysyy muuttumattomana vuosisatojen ajan, mikäli se ei joudu äärimmäisiin olosuhteisiin. Se ei juuri koskaan kulu loppuun. Monet Yhdysvaltain hallituksen asiakirjat kirjoitettiin – laki sääti näin – hampusta tehdylle lumppupaperille 1920-luvulle asti.[5]

    Tutkijat uskovat yleisesti, että kiinalaisten varhainen hamppupaperin valmistusta koskeva tieto – tai taito – oli toinen pääasiallinen syy itämaisen tiedon ja tieteen 1400 vuotta kestäneeseen ylivertaisuuteen länteen verrattuna (kiinalaiset kehittivät hamppupaperin valmistuksen 1. vuosisadalla jaa. – 800 vuotta ennen muhamettilaisia ja 1400 vuotta ennen länttä). Siten kestävän hamppupaperin valmistamisen taito teki mahdolliseksi itämaisen tiedon kehittymisen, kasaan­tumisen, tutkimisen, jalostamisen, kyseenalaistamisen ja muuttamisen sukupol­vesta toiseen (toisin sanoen kumulatiivisen ja kattavan tieteellisen työn).

    Toinen syy itämaisen tiedon ja tieteen ylivertaisuuteen läntiseen nähden oli se, että roomalaiskatolinen kirkko esti 95 % eurooppalaisista hankkimasta luku- ja kirjoitustaitoa; sen lisäksi poltettiin,

    Enjoying the preview?
    Page 1 of 1