Karisma ja kultit

Ei! Swede huusi. Jainalaisuutta, lakitietoa, uskomatonta viattomuutta ja kaikki epätoivoista, kaikki siksi jotta hän saisi etäisyyttä niihin neljään tappamaansa. "Tämä peli ei vetele! Sinä et ole kotoisin Algeriasta etkä sinä ole Intiasta! Sinä olet amerikkalainen tyttö Old Rimrockista New Jerseystä! Tosi tosi sekopää amerikkalainen tyttö!

Philip Rothin teoksesta Amerikkalainen pastoraali (1997, 275.)

Sisällys

SAATTEEKSI LUKIJALLE

TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT

JOHDANTO

SUOMALAINEN KULTTI- JA LAHKOKESKUSTELU

KAATUMINEN JA ARMONLAHJAT

MOONILAISUUS-KULTTI ELI YHDISTYMISKIRKKO

ERIKOISIA KULTTEJA JA MARADONA USKONTO

ESIMERKKEJÄ TUHOAVISTA KULTEISTA

MAX WEBER JA KARISMA

GEORGE ORWELL JA ANIMAL FARM

MITÄ KULTIT OVAT?

CARGO-KULTTI

POMIO KIVUNG-KULTTI

KULA-KULTTI

USKONNON JA MAGIAN SUHDE

POLITIIKKA, TERRORISMI JA KULTIT

SKIENTOLOGIA-KULTTI

KARTANOLAISUUS JA KORPELAISUUS – TUHOISIA KULTTEJA SUOMESSA

IRROTTAUTUMINEN JA TOTTELEVAISUUS KULTEISSA

ITSETUNTEMUS- JA JOOGAKURSSIT

LYHYT HISTORIA KULTEISTA JA NIIDEN SYNTYVAIHEISTA

NOSTREDAMUS

AURINGON TEMPPELI-KULTTI

1800-LUKU JA ENSIMMÄINEN MURROKSEN AALTO

1950- JA 1960-LUKU, TOINEN MURROKSEN AALTO JA NEW AGE

KARISMAATTINEN LIIKE

TEORIA

VALTA JA NICCOLÒ MACCHIAVELLI

VALTA JA THOMAS HOBBES

VALTA JA ÉMILE DURKHEIM

TAPAUSESIMERKKI KULTISTA JUMALAN LAPSET

KLASSINEN SOSIOLOGIA JA VALTA-KÄSITYS

KAKSIJAKOINEN VALTA JA JUMALAN LAPSET KULTTI

VALTA JA HANNA ARENDT

VALTA JA ANTHONY GIDDENS

VALTA JA AMITAI ETZIONI

KUULIAISUUS

USKONNOLLINEN JOHTAJUUS KULTTIEN, LAHKOJEN JA KIRKKOJEN SYNNYTTÄJÄNÄ

MAX WEBERIN TYPOLOGIA

JOACHIM WACHIN TYPOLOGIA

MICHEL FOUCAULT: PIILOUTUVA VALTA JA TIEDON VALTA

KURINPITOJÄRJESTELMÄT

SISÄINEN KURI

PANOPTICON

TAIVAAN PORTTI-KULTTI

FYYSINEN, MATERIAALINEN JA SYMBOLINEN VALTA

LOPUKSI

LÄHTEET JA KIRJALLISUUTTA:

SAATTEEKSI LUKIJALLE

Tämän teoksen tarkoituksena on auttaa pohtimaan nykypäivän uskonnollisia ja poliittisia ilmiöitä. Se ei ole hakemisto erilaisista kulteista, vaan erilaisia, itse kultteihin liittyviä asiakokonaisuuksia esiintuova tietokirja. Kirjan lähdemateriaalista mainittakoon, että siinä on käytetty niin erilaisten uskontojen tai kulttien omia kirjoja ja lisäksi niitä pohtivia tutkimuksia ja tutkimuskirjallisuutta. Teos jakaantuu kahteen osaan: tutkimuksen lähtökohtiin ja teoriaosuuteen. Molemmissa osioissa on tuotu erilaisia esimerkkejä, jotka liittyvät karismaan ja kultteihin. Mukana on kulteissa olleiden omia kertomuksia kohtaloistaan. Suuret kertomukset ovat kokeneet murroksia, voisi sanoa, että nyt 2010-luvulla on menossa ns. kolmas aalto tai kolmas murros, siksi on tärkeää pohtia kulttien merkityksiä ja luonteita.

Haluan myös kiittää Suomen Tietokirjailijat ry:tä, jolta saamani apurahan turvin olen voinut uusinta tieteellistä teostani "Karisma ja kultit" työstää. Apuraha on antanut mahdollisuuden etsiä kirjallista materiaalia ja tuonut työrauhaa. Lisäksi kiitän avopuolisoani kirjallisuustieteen filosofian maisteria Aapo Forsellia avusta ja inspiraation tuomisesta.

Turussa 14.9. 2017

I TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT

JOHDANTO

Selvitysten mukaan suurin osa maailman ihmisistä sanoo, että uskonto on erittäin tärkeää heidän elämässään. (Ks. esim. Pew Research Centerin verkkosivusto, http://peoplepress.org/.) Monet näistä ihmisistä sanoisivat, että ilman uskontoa heidän elämänsä olisi tarkoituksetonta. On houkutus uskoa heitä kirjaimellisesti, julistaa että siinä tapauksessa ei ole todellakaan muuta sanottavaa – ja hiipiä pois. Kukapa haluaisi puuttua siihen, mikä antaa heidän elämälleen tarkoituksen, ja miksi? Mutta juuri siitä on kysymys! Miksi on uskonnon nimissä liikkuvia huijareita tai miksi on olemassa uskontojen uhreja?

On toki luonnollista etsiä omaa maailmankatsomustaan, uskomuksiaan ja jotakin itseään suurempaa. Toisinaan uskonto, uskomukset saattavat auttaa meitä kestämään elämän vaikeissa kohdissa.

Perinteisten karismateorioiden keskeinen ajatus on ollut, että karismaattisia johtajia ilmaantuu kulttuuristen ja sosiaalisten kriisien yhteydessä. Lukuisten sosiologisten ja antropologisten teorioiden taustalla voidaan nähdä ideaalityyppinen kehityskulku, jonka lähtöpisteenä on jonkinlainen sosiaalinen tai yhteiskunnallinen murros, joka tekee perinteiset uskonnolliset elämänohjeet soveltumattomiksi uudessa tilanteessa. Tämä johtaa eriasteisesti koettuun tyytymättömyyden tunteeseen. Kun tällaisessa tilanteessa ilmaantuu henkilö, joka lupaa tilanteeseen lääkkeen – aineellisen tai hengellisen pelastuksen, joka vapauttaa kärsimyksestä ja antaa elämälle uuden merkityksen – ovat olosuhteet karismaattiselle johtajuudelle valmiit (Ketola 2010, 5.)

Teologian tohtori Martti Lindqvist muistuttaa, että pahaksi muuttuva hyvä on salakavalaa. Moni ryhmä pitää itseään hyvää tarkoittavana, vaikka siihen liittyy vakavaa epäoikeudenmukaisuutta, vääristynyttä vallankäyttöä ja ihmisarvojen loukkaamista. Yksikään hyvään samastuva yhteisö ei ole riskitön. Tällaisten yhteisöjen vaarallisuus on niiden sokeudessa. Järjestelmällisin pahuus maailmassa on lähes aina liittynyt hyviksi julistautuneisiin ihmisiin. Tosiasia on, että uskonnot tarvitsevat tervettä kritiikkiä. (Lindqvist 2002, 127-128, 139; Ruoho 2017, 287.)

Vaikka uskonto, uskonnolliset piirit ja yhteisöt tuovat sisältöä ja hyvää ihmisen elämään, voi kolikolla olla myös toinen kääntöpuoli.

Vuonna 1972 julkaistiin dokumentti huijarisaarnaaja Marjoe Gortnerista (synt. 1944). Karismaattinen nuori evankelista, menetti oman uskonsa, mutta teki paluun saarnaajana. Oscarin voittanut dokumentti toi ilmi, miten Marjoe Gortner sai ihmiset pyörtymään kätten päälle laittamisella ja miten hän kiihotti ihmiset julistamaan intohimoisesti rakkauttaan Jeesukseen, ja myös sen, miten hän sai heidät tyhjentämään lompakkonsa kolehtiin. Silmät ilosta loistaen köyhät ihmiset tekivät kaiken tämän. He olivat innoissaan saadessaan pelastuksen tältä karismaattiselta huijarilta. Hänestä tehdyssä filmissä näkyy, että kyseessä on pyhä humala, naurukohtaukset, avoimet suut ja huutamiset, tanssi ja hyppimiset, tärisemiset, taaksepäin ja eteenpäin kaatumiset, lattialla sätkyttely ym. Miten hän saa tämän kaiken aikaiseksi? Mikä on siis karismaattisten innovaattoreiden merkitys uskonnollisten ryhmien synnyssä?

Monia suuntia tuottanut helluntailais-karismaattinen liike on tällä hetkellä voimakkaimmin leviävä kristinuskon muoto maailmassa. Liikkeen eri suuntaukset korostavat erilaisia opillisia ja rituaalisia ulottuvuuksia, kuten parantumista ja ihmeitä, yltäkylläisyyttä ja menestystä, evankeliointia, palvontaa ja ylistystä sekä apostolista seurakuntamallia. Uuskarismaattisuudella tarkoitetaan niin kutsutun karismaattisuuden kolmannen aallon myötä syntyneitä liikkeitä. Pääpiirteissään 1980-luvulla Yhdysvalloissa ja Kanadassa kehittynyt liikehdintä tuli tunnetuksi Suomessa 1990-luvulta lähtien erityisesti Toronton siunauksen innoittamana cityseurakuntaliikkeenä, joka sai aikanaan lisänimen nauruherätys (Hovi 2010, 1.)

SUOMALAINEN KULTTI- JA LAHKOKESKUSTELU

Suomessakin käydään juuri nyt vilkasta keskustelua kulteista ja lahkoista. Uusi teos Harhaanjohtajat vahvassa uskossa (2017) on ollut lehtikirjoittelussa¹ mukana ja tuonut esille, miten kulteissa joskus ylitetään fyysisen todellisuuden rajoja. Vai mitä mieltä olette sellaisen henkilön henkiin manaamisesta, jolle on jo tehty ruumiinavaus?

Vainaja oli eläessään ollut Terho Miettisen tuttu, helluntaiseurakunnan pastori. Tämä oli tehnyt itsemurhan ajamalla päin kuorma-autoa. Miettinen itsekin kuului tuolloin helluntailaisiin. Pienessä kappelissa Helsingin Ruskeasuolla, oikeuslääketieteellisen tiloissa kuului pyyntöjä:

Jeesus.

Ylösnousemus.

Jeesuksen nimissä ja veressä, tule takaisin, tule jo!

Et sinä ole kuollut!

Seurue uskoi henkiin herättämiseen, silloinkin, kun sisäelimet oli irrotettu, punnittu, sijoitettu takaisin keskivartaloon ja peitetty ompelein. Aivojen tilalla oli pahvia. Vainaja ei herännyt, mutta Terho Miettinen heräsi, hän jätti helluntailiikkeen.

Teoksessa kyselläänkin mikä saa ihmisen tavoittelemaan ekstaattisia tiloja? Sillä yliluonnolliset ihmeparantumiset, kaatumiset, kuolleista herättämiset ja kielilläpuhuminen (glossolalia) ovat joissakin uskonnollisissa piireissä arkipäivän ilmiöitä, kuten kirjan esimerkkitapauksessa karismaattisessa helluntaiherätyksessä. Siinä kysytään myös sitä, miksi vakavasti sairaat ihmiset turvautuvat ahneisiin huijareihin. Teos on Terho Miettisen ja Raija Pellin (2017) yhdessä kirjoittama, ja he ovat halunneet kunnioittaa uskovia ihmisiä, mutta myös tuoneet laajasti erilaisia epäkohtia esille. Harhaanjohtajat käyttävät seuraajiaan uskon varjolla hyväksi. Karismaattisina pidetyt lahkojohtajat venyttävät maallisia lakeja, ja lahkojen jäsenet tottelevat kritiikittä johtajiaan (tai mielestäni heille ei anneta muita vaihtoehtoja). He alistuvat mielivallan ja hyväksikäytön uhreiksi ja luopuvat itsenäisyydestään ja vapaudestaan. En kuitenkaan sanoisi vapaaehtoisesti, kuten kirjassa mainitaan, vaan painottaisin pelonsekaisen terrorin ja näennäisen rakkauden välistä suhdetta. Alexandra Stein kuvailee tätä asiaa hyvin teoksessaan Terror, Love & Brainwashing (2017). Lisäksi teologian maisteri Aila Ruohon teos Pyhät, pahat ja pelokkaat. Pelko ja itsetuhoisuus hengellisissä yhteisöissä