Keiju kanssamme: Aikuisten saturunoja

minut.

Oi Tshernobyl, oi Tshernobyl,

niin monen toive katkeaa

ja elämä kesken jää.

Berlusconille tarjottiin röstiperunaa

ja mämmiä,

männynoksilla höystettynä.

Kävyn tarttuessa kurkkuun,

Berlusconi huusi:

Tuokaa Parman kinkkua!

Ja keijut nauroivat,

sillä olihan nyt keijujen aika.

Keijut tekivät minusta näkymättömän miehen.

Sain kurkistaa kulissien taakse

ja mitä minä näinkään?

Näin herroilla viinaongelman

ja narreilla seksiongelman

ja johtajilla Napoleonin taudin,

mutta ennen kaikkea näin

lintuinfluenssasta kärsivän kottaraisen

köhivän nurmikolla.

Viistoperäinen simpukankuori

muistutti olemassaolostaan.

Kukaan ei ole löytänyt

keijun siipeä tai luurankoa,

eikä keiju luo nahkaansa.

Kuitenkin keiju hymyilee

koko olemuksellaan

ja laulaa.

Voit kuulla sen yön hiljaisina hetkinä,

kun koet ajatuksen lyhyen tauon.

Keijut ovat parasta meissä,

tai meidän ulkopuolella.

Sinulle keijuni,

Kissankelloni,

minä omistan lauluni, runoni

ja itseni.

Pian on kylvöaika

ja jokaisen itseään kunnioittavan

on aika tarttua aurankahvaan,

ansaitakseen osansa

sadosta.

Ja keiju heitti verkon veteen

ja koko vene täyttyi kaloista,

olihan hän Ahdin sukua.

Eikä meillä ollut aikaa sitä ihmetellä,

koska kätemme olivat täynnä.

Mutta sitä me ihmettelimme,

miksi toiset tekevät työn

ja toiset korjaavat sadon.

Se ei mahtunut pieniin nuppineulapää aivoihimme.

mutta me olimmekin ihmisen sukua.

Koko talven autot liukastelivat

ja kesällä oli kuiva keli.

Suolaliuoksella saatiin luistoa

myös kesään.

Nyt olivat keijut ihmeissään.

Ihmisen aivoitukset ovat kuin

veteen kusisi.

Tavaraa rahdattiin maanteillä

ristiin rastiin

ja edestakaisin.

Takaisinpäin pitäisi mennä

parisataa vuotta,

että löydettäisiin intiaanien viisaus,

joka kumpusi samasta lähteestä

kuin keijujen viisaus,

jumalien, menninkäisten,

peikkojen ja tonttujen viisaus.

Viisaus joka kunnioitti maata, taivasta,

eläimiä ja luontoa

ja joka hyväksyi ihmisen osaksi

kokonaisuutta.

Silloin voitaisiin reilusti sanoa.

Minä olen Istuva härkä,

minä olen Yksinäinen Kotka,

minä olen Tanssiva Pilvi.

Nyt emme voi niin sanoa,

koska revimme juuremme irti maasta.

Nyt