Hawo Sareye KT12LT

11.2.2014
Psyka3 essee

MITEN IHMISEN MUISTI TOIMII?

Ihmisen muisti jaetaan sensoriseen muistiin eli aistimuistiin,
lyhytkestoiseen muistiin eli tymuistiin ja pitkkestoiseen muistiin
eli silmuistiin. Sensorinen muisti eli aistimuisti silytt aistitiedon
sellaisenaan. Sen kapasiteetti on valtava, mutta sen kesto on vain
millisekunneista muutamaan sekuntiin. Lyhytkestoisen muistin kesto on
rajallinen, sekunneista muutamaan minuuttiin. Se ksittelee muutamaa
asiaa kerrallaan, viidest seitsemn informaatioyksikk. Silmuisti eli
pitkkestoinen muisti on laaja kooltaan ja kestoiltaan. Silmuisti on
muistojen ja tietojen varasto, joka tallettaa tietoista ja tiedostamatonta
ainesta.
Hermosoluissa tapahtuvat muutokset ovat muistin perusta.
Hermoverkossa vlittyvt shkiset impulssit saavat aikaan uusia
muistijlki aivoihin ja aktivoivat samalla aiempia muistijlki. Nin ne
toimivat ernlaisina muistiavaimina.
Muistin kannalta trkeit alueita aivoissa ovat amygdala ja
hippokampus. Amygdalan merkitys on tunteen liittminen tapahtumaan.
Hippokampuksen tehtv taas on siirt aistien vlittm tieto
lyhytkestoisesta muistista pitkkestoiseen muistiin.
Aivot jakautuvat oikeaan ja vasempaan puoliskoon. Kielelliset toiminnot,
esimerkiksi sanojen merkityksen ja kieliopin rakenteen muistaminen, on
suurimmalla osalla ihmisist vasemmalla aivopuoliskolla. Esimerkiksi
kasvojen muistaminen on oikealla puolella. Muistin toiminta perustuu
useiden aivoalueiden aktiviteettiin ja yhteistoimintaan.
Muisti tydent ja tyst vastaanottamiamme havaintoja siten, ett
kykenemme esimerkiksi seuraamaan huonosti kuulemaamme
keskustelua. Se mys hakee pitkkestoisesta muistista tarvitsemiamme
tietoja esimerkiksi oma syntympiv pitkkestoisen muistin puolelta.
Kliinisesti ajateltuna ihmisen muisti on mutkikas jrjestelm. Se ottaa
tietoa vastaan, ksittelee, tallettaa eri puolille ja hakee sit tarvittaessa.
Muistissa olevat tiedot linkittyvt toisiinsa, ja toinen voi johtaa toisensa
luo. Joskus tiedot tai asiat eivt tallennu tehokkaasti tymuistista
eteenpin. Tiedon tallentumista haittaavat muun muassa masennus,
ahdistuneisuus ja univaje.