Professional Documents
Culture Documents
Esipuhe
T�ss� kirjassa kuvataan Soneran tapahtumia vuosien 2000 ja 2001 aikana Kaj-Erik
Relanderin johtajakaudella. N�ist� tapahtumista on kerrottu osittaisia ja
ep�t�ydellisi� tulkintoja mediassa. T�ss� kirjassa valotetaan ensimm�ist� kertaa
tapahtumien todellista kulkua. N�in pyrit��n kertomaan sijoittajille,
veronmaksajille, Soneran henkil�st�lle ja kaikille Soneran asioista
kiinnostuneille Soneran asioiden todellinen tila vuosina 2000-2001. Se
kiinnostanee monia ihmisi�.
Vuosi 2000 alkoi aurinkoisesti Soneran Kaj-Erik Relanderille eli Rellulle. Soneran
hallitus oli valinnut h�net juuri Soneran varatoimitusjohtajaksi maalikuun 2000
alusta alkaen ja toimitusjohtajaksi Aulis Salinin seuraajaksi vuoden 2001 alusta
alkaen. Relanderin valinta ei ollut sattumanvarainen, sill� h�n oli tehnyt
vuosikausia taustat�it� Soneran sis�ll� valintansa eteen vakuuttaen Pekka Vennamon
ja Aulis Salinin kyvyist��n.
Suomen Asiakastieto Oy:n tietojen mukaan Relander oli ollut 1990-luvun alussa
mukana 11 osakeyhti�n hallinnossa. H�n oli kuudessa yhti�ss� hallituksen
puheenjohtajana ja viidess� varsinaisena j�senen�. Nelj�ss� yhti�ss� (Senentia Oy,
Oy Brossco Ab, Oy Maxroi Capital ja Oy Avker Rakentamis- ja kiinteist�konsultointi
Ab) konkurssimenettely raukesi pes�n varojen puutteeseen. Management Support
Helsinki Oy lopetettiin selvitystilan j�lkeen ja Unicraft Oy:n konkurssimenettely
jatkuu edelleen. Jotkut yhti�t ovat vaihtaneet nime� ennen kaatumistaan, ja niit�
on rekister�ity ymp�ri Suomea. Esimerkiksi Avker Rakentamis- ja
kiinteist�konsultointi Oy:n konkurssissa oli kyse miljoonista markoista.
Soneran toimitusjohtajana h�nen palkkansa oli verotustietojen mukaan 270 000 mk/kk
+ bonukset ja ty�suhde-edut. Soneran optioita Relanderilla on 510 000 kpl ja
tyt�ryhti�iden Zedin, SmartTrustin ja Plazan optioita yli 800 000 kpl. Relander on
esimerkiksi SmartTrustin suurin henkil�omistaja 500 000 option kautta. N�m� ovat
suuria m��ri�. Niiden avulla Relander olisi voinut ansaita v�hint��n 100 miljoonaa
markkaa ja perustaa oman investointipankin, kuten h�nen kerrotaan haaveilleen.
Relander siirtyi vuonna 1994 SITRAsta Soneran tai silloisen Telecom Finlandin
taloushallinnon teht�viin, ja nopeasti h�nen tavoitteekseen kirkastui Soneran
ykk�smiehen paikka. T�m�n tavoitteen saavuttamisen esteen� oli ennen kaikkea Pekka
Vennamo, joka nostettiin Soneran edelt�j�n Telecom Finlandin p��johtajaksi.
Aimo �Aikka� Eloholma vastasi Soneran johtoryhm�n j�senen� vuoden 2000 alusta
alkaen Telecom-liiketoiminta-alueesta eli lankaverkkoliiketoiminnasta. Eloholma
oli kokenut keh�kettu ja yht� arvostettu Soneran sis�ll� kuin Aulis Salin.
Relander ajoi nimityksens� j�lkeen Eloholman t�ydellisesti nurkkaan ja eristi
h�net johtoryhm�n p��t�ksenteosta. Eloholma ei t�st� v�litt�nyt, vaan vei Telecom-
toimialuetta koskevia p��t�sehdotuksia johtoryhm�n ohi suoraan Soneran hallituksen
p��tett�v�ksi. Eloholma vastasi Soneran organisaation ja johtamisen kehitt�misest�
vuoteen 2000 saakka, jolloin n�m� teht�v�t siirrettiin Relanderin omalle
sis�piirille. Relander ei kehitt�nyt organisaatiota, vaan vei sen nopeasti
t�ydellisen kaaoksen tilaan. Johtaminen korvattiin mielivallalla.
Relanderin johtamistyyli
Hyvin harva kehui Relanderia ja h�nen julkinen kuvansa oli eritt�in negatiivinen.
Taloussanomien 3.7.2001 julkaistun laajan imagontutkimuksen mukaan Kaj-Erik
Relander oli Suomen liike-el�m�n v�hiten luottamusta nauttiva henkil� ja Nokian
p��johtaja Jorma Ollila eniten luottamusta nauttiva henkil�.
Yksi Relanderin suosikkiopeista oli darvinismi. T�t� h�n toi ahkerasti esiin
puhuessaan Soneran ihmisille. Relanderin mielest� jokaisen piti raivata oma
paikkansa Sonerassa ilman h�nen tukeaan. T�m� ei k�yt�nn�ss� pit�nyt paikkaansa,
sill� Relander suosi estoitta sis�piiri��n ja j�tti vain sen ulkopuolella olevat
henkil�t vaille tukeaan.
Relanderilla oli tapana antaa sama toimeksianto v�hint��n kahdelle eri tekij�lle
ilman, ett� n�m� tiesiv�t toisistaan. Teht�v�� innokkaasti hoitava henkil� sai
ennemmin tai my�hemmin huomata, ett� toinen henkil� tai ryhm� suoritti samaa
Relanderin antamaa toimeksiantoa. T�st� oli seurauksena raivokkaita
valtataisteluita ja valtavaa turhautumista. T�m� oli Relanderin darvinistista
hajota ja hallitse -tekniikkaa k�yt�nn�ss�.
Relander oli h�ik�ilem�tt�m�n laskelmoiva ja ainakin vaikutti �lykk��lt�. H�nen
p��t�stens� (kuten Saksan umts-lupa) my�hempi analysointi asettaa h�nen
liikemies�lykkyytens� kyseenalaiseen valoon. Relander kuului omasta mielest��n
Nietzschen m��rittelemiin yli-ihmisiin, joita normaalit lainalaisuudet eiv�t
koskeneet. T�m� n�kyi h�nen jokap�iv�isess� k�yt�ksess��n varsinkin Soneran
toimitusjohtajanimityksen varmistumisen j�lkeen.
Soneran organisaatiouudistus
Uusi organisaatiomalli tuli voimaan vuoden 2000 alussa. Sonera Mobile Operator
-yksik�n johtajana ja Soneran johtoryhm�n j�senen� jatkoi Matti Makkonen, joka oli
rakentanut Soneran rahasammon eli kotimaan matkapuhelintoiminnan. Vuoden 2000
alussa monet Soneran asioista perill� olevat tahot pitiv�t kohtalonkysymyksen�
sit�, kuinka hyvin Relander ja Makkonen pystyv�t puhaltamaan yhteen hiileen.
Makkonen oli arvostettu vanhan polven matkapuhelinmies, joka ei uskonut Relanderin
ja Soneran ideaan myyd� matkapuhelinpalveluja ymp�ri maailmaa.
Relanderin sis�piiri
Varelius vastasi vuonna 1995 Kaapeli TV:n toiminnoista. Sielt� h�n siirtyi Sonera
Plazan vet�j�ksi ja Plazalta pian Sonera Zedin johtajaksi. Vareliuksen lempilapsi
oli Sonera Zed, jonka toimitusjohtajana h�n toimii edelleen. Varelius jatkaa
edelleen my�s Soneran johtoryhm�ss� kev��ll� 2002.
Ei edell� mainittu ole mik��n strategia, vaan l�hinn� naiivi toteamus. T�llaisen
�strategian� muokkaamiseen k�ytettiin kymmeni� miljoonia markkoja
konsulttipalkkioina muun muassa Strategos- ja McKinsey-yhti�ille. On my�s esitetty
ep�ilyksi� siit�, ett� n�m� rahat saattoivat ohjautua osittain Relanderin
ulkomaisille tileille. T�m�n kirjan kirjoittajilla ei ole n�ytt�� ko. toiminnasta,
mutta asia nousi yhdenmukaisesti esiin keskusteluissa eri tahojen kanssa. Kirjan
kirjoittajat eiv�t voi taata ep�ilyksien ja v�itteiden todenmukaisuutta.
Jaakkola halusi antaa yksin kommentteja medialle Soneran asioista, mutta ongelmana
oli ajoittain asiasis�ll�n huono hallinta. Jaakkolan kantti oli kovalla
koetuksella Soneran kaaosmaisen tilan paljastuttua julkisuuteen tammikuussa 2001.
Toimittajien soittaessa h�nelle ja pyyt�ess� tietoja Soneran tilasta Jaakkola
usein kiroili heille ja kielsi heit� uhkauksien kera kirjoittamasta tai
uutisoimasta Sonerasta mit��n. Helmikuussa 2001 Jaakkola uhkasi haastaa Nelosen
talousuutiset oikeuteen, mik�li se uutisoisi Relanderin aseman horjuvan
yrityksess�. Nelonen uutisoi asian, joka pitikin paikkansa. Soneran
viestint�johtajalla oli n�in varsin erikoinen l�hestymistapa julkisuuden
hoitamiseen. Jaakkola jatkaa Soneran viestint�johtajana ja johtoryhm�n j�senen�
kev��ll� 2002.
Harri Vatanen kuului Relanderin ulkopiiriin, ja h�n toimi vuoden 2000 alusta
alkaen Sonera Enabling Technologies -yksik�n vet�j�n� ja Sonera SmartTrustin
toimitusjohtajana. Vatasen sijoituspaikkana oli Lontoo.
Elokuussa 2000 voimaan tulleen Soneran organisaation mukaan Harri Vatanen vastasi
Sonera Oyj:n Enabling Technologies -liiketoimintaryhm�st�, jonka teht�v�n� oli
kehitt�� teknologiapohjaisia liiketoimintoja. SmartTrust Oy kuului n�iden piiriin.
Vatasen seuraajaksi tuli Bj�rn Gustavsson, joka menehtyi oman k�den kautta
tammikuussa 2001. Syit� ei ole koskaan k�sitelty julkisuudessa, mutta perhesyyt
eiv�t tiett�v�sti olleet asian taustalla. SmartTrustin uudeksi toimitusjohtajaksi
Gustavssonin j�lkeen valittiin Relanderin luottohenkil�n� tunnettu Antti Vasara.
Soneran tutkimus oli hajallaan eri yksik�iss� ja tuotti heikosti tuloksia. Hara
matkusteli mielell��n ymp�ri maailmaa ilman turhia tulospaineita. Kes�n 2000 h�n
vietti tiett�v�sti perheineen Yhdysvalloissa �Soneran toimia hoitaen�. Veikko Hara
kuului kes�kuusta 2000 l�htien Relanderin esikuntaan Henri Harmian ja Paavo
Kososen kumppanina.
2 Sonera-kuplan rakentaminen
N�ytt�isi silt�, ett� Kaj-Erik Relanderin tavoitteena oli saada koottua Soneran
optioista ja Soneran rahoista 100 miljoonaa markkaa, erota t�m�n j�lkeen Soneran
palveluksesta ja perustaa oma investointipankki suomalaisten veronmaksajien
rahoilla. T�m� tavoite edellytti mm. Soneran markkina-arvon kasvattamista pilviin
ja muhkean optioj�rjestelm�n rakentamista Soneraan.
Optiomaakariksi ryhtyi Relanderin toimeksiannosta Henri Harmia. Harmia k�ytti
apunaan optioj�rjestelm�n rakentamisessa ulkomaisia investointipankkeja, ja
kustannuksia kertyi valtavasti. Uuden optioj�rjestelm�n runko valmistui talvella
2000 ja Relander hyv�ksytti sen l�pihuutojuttuna Soneran hallituksessa ja
liikenneministeri�ss�. Pitih�n �teletapeilla olla kunnon teletipit�.
Tarinan ydin oli se, ett� Soneraa kuvailtiin globaaliksi edell�k�vij�ksi matka-,
data- ja mediaviestinn�n alalla sek� halutuksi yhteisty�kumppaniksi ja osaajaksi
mobiilien palveluiden tuottajana. Liikevoitoksi luvattiin yli 20 %:n tasoa
suhteessa liikevaihtoon. Lupauksiin kuuluivat merkitt�v�t kumppanuudet maailman
johtavien teletoimialan yhti�iden kanssa. Tarinan mukaan Sonerasta tulisi
l�hivuosina johtava globaali matkaviestint�operaattori langattomien palveluiden
sis�ll�ntuottajana ja toimijana.
T�m� tarina upposi markkinoille niin hyvin, ett� Soneran osakekannan arvo nousi
maaliskuussa 2000 yli 422 miljardin markan tasolle. Soneran markkina-arvo
l�henteli Pepsi-Colan arvoa. Relanderilta ja h�nen sis�piirilt��n katosi kaikki
suhteellisuudentaju. Relander oli vakuuttava toimija. H�n olisi ep�ilem�tt�
menestynyt hyvin my�s lomaosakkeiden myyj�n� Kanariansaarilla. Tai k�ytettyjen
autojen myyj�n� Keh� III:n varrella.
�Fast growth�
�We have the ability to develop technologies that are relevant in the mobile
businesses�
Yll� olevista lauseista maksettiin yli miljoona markkaa kappale. Sonera oli
Relanderin mukaan p��peluri uusien s��nt�jen luomisessa globaalille telealalle.
Sonera vakuutti olevansa langattoman viestinn�n johtava osaaja maailmassa, mutta
suurien puheiden tueksi ei ollut juurikaan n�ytt�j�. Ei mit��n mullistavia uusia
tuotteita tai palveluita. Ei uutisia merkitt�vist� kumppanuuksista. Kansainv�liset
kuulijat alkoivat ep�ill� Soneraa kuplaksi. Ep�ily oli monilta osiltaan oikea.
Hollm�nin piti rakentaa Plazaan n�ytt�vi� pankki- ja muita palveluja, mutta t�m�
suunnitelma j�i ajatuksen asteelle. Kumppaniksi finanssipalveluihin haettiin ensin
Sampo-Leoniaa ja sen j�lkeen Osuuspankkia. Osuuspankin kanssa kehitettiin Sonera
Plaza -tili. Johtoryhm�lt� ei kuitenkaan tullut tukea, vaan Hollm�n j�i t�ysin
yksin kehitt�m��n Plazaa.
Soneran johtoryhm�ss� toimivat kev��st� 2000 l�htien tj. Aulis Salin, varatj. Kaj-
Erik Relander (R), Zedin johtaja Juha Varelius (R), Telecomin johtaja Aimo
Eloholma, Plazan johtaja Harri Hollm�n, rahoitusjohtaja Kim Ignatius (R) ja
viestint�johtaja Jari Jaakkola (R). Suluissa olevia R-kirjaimet kuvaavat
Relanderin sis�piirin j�seni�.
Ala oli liian vieras l��keteollisuudessa toimineelle Taloselle, ja ehk� h�n oli
liian laiska tehd�kseen kotil�ksyj��n. Ravitoto ja muut asiat kiinnostivat h�nt�
enemm�n. Talonen kertoi lehtihaastattelussa kev��ll� 2000, ett� h�n ei ole koskaan
k�ytt�nyt s�hk�postia. T�st� tuli yleinen vitsailun aihe Sonerassa ja sen
ulkopuolella. Relander varmisti, ett� jokainen soneralainen tiesi, kuinka p�tev�
hallituksen puheenjohtaja Soneralla oli. Talonen ei todellakaan osannut k�ytt��
s�hk�postia, joskin h�n yritti kehitt�� taitojaan Soneraan tultuaan.
Soneran johtoryhm�n kokoukset olivat lyhyit� vuoden 2000 aikana. Suurimman osan
ajasta ��ness� oli Relander. Toimitusjohtaja Aulis Salin toimi sivustakatsojana.
Johtoryhm�ss� k�sitelt�v�t asiat oli valmisteltu ja p��tetty etuk�teen Relanderin
sis�piiriss�. T�m� ei h�irinnyt Aimo Eloholmaa, joka vanhana kettuna osasi hoitaa
Telecom-puolen asiat johtoryhm�lt� lupaa kysym�tt� ja tarvittaessa suoraan Soneran
hallituksen kautta.
Aulis Salin alkoi jo syksyll� 2000 katua tukeaan Relanderin valitsemiseksi Soneran
toimitusjohtajaksi, mutta h�n ei kertonut t�t� n�kemyst��n kovin laajalle
piirille. Salin aavisti kuitenkin tulevan ja halusi katkaista kaikki yhteytens�
Soneraan j��ty��n el�kkeelle vuoden 2001 alusta l�htien. Soneran kriisin
paljastuttua vuoden 2001 tammikuussa toimittajat soittivat useasti my�s Aulis
Salinille kysy�kseen h�nen kommenttiaan. Salin pyysi toimittajia soittamaan
Soneraan ja lopetti puhelut lyhyeen.
Salin oli ollut Sonerassa t�iss� vuodesta 1962 l�htien. Relanderin valinnan
tukeminen oli h�nen ansiokkaan ty�uransa suurin ja kohtalokkain virhe.
4 Relanderin kaaosjohtaminen
T&K tehotonta
Soneran tuotekehitysmenot olivat noin 3 % liikevaihdosta, mutta tuotekehitys toimi
tehottomasti. Noin 10 % Soneran henkil�st�st� ty�skenteli tuotekehitysteht�viss�.
Jokaisella liiketoimintayksik�ll� oli oma T&K-tiimi, joka ei tehnyt yhteisty�t�
muiden yksik�iden vastaavien tiimien kanssa. Omia ideoita ei haluttu paljastaa
muille. Soneran yrityskulttuuri kannusti t�llaiseen darvinistiseen toimintaan.
T�m� oli suuri muutos Aulis Salinin ja Pekka Vennamon linjaan, jossa T&K-toiminta
oli kunniassa. Heid�n aikanaan kovan tason insin��riosaamista arvostettiin.
Relanderin aikana sit� v�heksyttiin. Soneran toimitusjohtaja Aulis Salin ymm�rsi
jo 1990-luvun puoliv�liss�, ett� yrityksen yrityskulttuuri oli muutettava
aikaisemmasta virkamieskulttuurista dynaamiseksi bisneskulttuuriksi. T�m�n
bisneskulttuurin tueksi pyrittiin luomaan tuloksellisesti toimiva
tuotekehitystoiminta.
Unelma Zedist�
Juha Vareliuksen ja yksi Relanderin lempilapsista oli Sonera Zed. Sen avulla piti
vallata teleoperaattorimaailman palveluliiketoimintabisnes. Zed oli alunperin
tekstiviestipalvelu, joita maailma on nyky��n v��r�ll��n. Elokuussa 1999 Sonera
julkisti maailman ensimm�isen wap-portaalin, vaikka wap-puhelimia ei viel� ollut
markkinoilla. Zedist� piti tulla mobiiliportaali jokaisen taskuun. N�in ei
tapahtunut. Kotil�ksyt oli tekem�tt� ja liiketoimintasuunnitelmat laatimatta.
Zed kulutti tolkuttomasti rahaa markkinointiin. Syksyll� 2000 Juha Varelius hankki
Relanderin tuella Soneran johtoryhm�lt� valtuudet k�ytt�� 1,2 miljardia markkaa
Zedin markkinointiin. Siis 1,2 miljardia markkaa! Vertailun vuoksi kerrottakoon,
ett� Soneran kotimaan markkinointibudjetti on 100 miljoonaa markkaa ja t�ll�
summalla Sonera on Suomen suurin markkinoija.
Lopulta hanke tukehtui omaan savuunsa. Juha Vareliusta projektissa auttoi johtaja
Timo Annala, joka tuli hyvin toimeen Vareliuksen kanssa. Annala l�hti Sonerasta
pieneen Source Code -yhti��n joulukuussa 2001 Soneran teknologiajohtaja Veikko
Haran pyynn�st�. Rehvakkaalla Annalalla ei ollut en�� k�ytt�� Sonerassa.
Rehvakkaiden puheiden lis�ksi Annala ei saanut paljonkaan tuloksia aikaiseksi
Sonerassa.
Telia kostaa
N�m� olivat k�sitt�m�tt�m�n suuria virheit�. Telia ei osallistunut Euroopan umts-
luparumbaan vuonna 2000 ja sill� oli nyt kymmeni� miljardeja k�teist� rahaa.
Sonera on l�hes konkurssin partaalla. K�yt�nn�ss� Telia oli vuoden 2002
tilanteessa ainoa relevantti yritys, jolla on rahaa ja strategisia perusteita
ostaa Sonera.
Tapio Hintikan oli pakko my�nt�� syksyll� 2001 julkisuuteen, ett� neuvotteluissa
Telian kanssa pidet��n taukoa. T�ss� yhteydess� Hintikka my�nsi k�yneens�
yhdistymiskeskusteluja Telian kanssa koko kev��n 2001. Kev��ll� 2001 Hintikka
kielsi jyrk�sti t�llaiset neuvottelut.
Telialla oli my�s muutamia ehtoja, jotta se olisi kiinnostunut ostamaan Soneran.
Ensinn�kin Sonera t�ytyy saneerata. Se tarkoittaa p��llekk�isten toimintojen
purkamista ja yli tuhannen ylim��r�isen ihmisen irtisanomista. T�m� oli vaikea
pala valtio-omistajan poliitikoille, jotka puhuvat ty�tt�myyden alentamisen
puolesta.
Telia oli Relanderille liian pieni pala. H�n p��tteli, ett� fuusio Telian kanssa
toisi h�nelle vain Telian p��johtajan paikan. Relander halusi enemm�n ja nopeasti.
Kukaan ei tainnut kysy�, olisiko Relanderilla oikeasti ollut edes sijaa Telian
�majatalossa�..
Relander ja Nokia
Kun Relander oli saanut laitettua Talosen t�ysin kuriin ja hankittua t�ydellisen
valta-aseman Sonerassa kev��ll� 2000, olivat vuorossa uudet kuviot. Relander
halusi Euroopan teleoperaattoriyritysten t�hdeksi ja keisariksi. T�m� edellytti
uskottavuutta, jota saattoi lis�t� umts-luvilla. Relanderin oli pakko saada
hankittua Soneralle umts-lupa Englannista, jossa alkoi umts-huutokauppa kes�ll�
2000.
Ensin piti kuitenkin hankkia Soneran hallitukselta lupa l�hte� umts-kisaan. Se oli
l�pihuutojuttu, ja kukaan Soneran hallituksen j�senist� Liisa Jorosta lukuun
ottamatta ei uskaltanut kysy� riskianalyysej� ja laskelmia luvan hankkimisen
sopivuudesta Soneran olemattomaan strategiaan. Eih�n keisarin ja neron
suunnitelmia voinut kyseenalaistaa. Jos joku erehtyi kysym��n Relanderilta jotain
umts-luvasta, h�n suuttui silmitt�m�sti. Soneran hallitus oli Relanderin
talutusnuorassa.
Valtio omisti kes�ll� 2000 Saksan umts-luvan hankkimisen aikaan Sonerasta 52,9 %.
N�in ollen Heinonen ja Lipposen hallitus oli k�yt�nn�ss� Soneran ylin
vallank�ytt�j�. Relander tiesi t�m�n ja halusi sitoa Lipposen hallituksen
ydinministerit omien p��t�stens� takuumieheksi.
Saksan umts-huutokauppa
Sonera sai Saksan umts-luvan 21,4 miljardin markan hinnalla! T�ll� hinnalla Sonera
sai Saksasta ilmatilaa, ei mit��n muuta. Luvan arvo on nykyisin mit�t�n, eik� sit�
voi edes myyd�. Toimilupa ja verkon rakentaminen edellytt�v�t Soneralta kolme
kertaa liikevaihdon suuruisia investointeja, eik� sittenk��n ole tiedossa
ensimm�ist�k��n maksavaa asiakasta. Sonera velkaantui korviaan my�ten umts-lupien
hankinnassa. Soneran velanhoidon korkokulut vuonna 2001 olivat 1,6 miljardia
markkaa!
Miksi siis Soneran piti l�hte� p��tt�m��n seikkailuun kahmimaan itselleen umts-
lupia Euroopasta? Niill� ei ollut mit��n liiketaloudellista perustetta, joka
l�ytyisi Soneran suunnitteluasiakirjoista tai Soneran hallituksen p�yt�kirjoista.
Perusteluna vaikuttaisi olleen, ett� Relander halusi luvat. Umts-luvat olivat
Relanderille pelikortteja. H�n ei koskaan uhrannut ajatustakaan todellisen umts-
liiketoiminnan k�ynnist�miseksi Soneran umts-lupamaissa Euroopassa.
Miksi sitten mit��n ei tehty asian eteen? Ehk� ajateltiin, ettei Soneran olisikaan
tarvinnut tehd� mit��n umts-luvalla vaan tuleva fuusiokumppani huolehtisi asiasta.
T�llaista prinssi� valkoisella ratsulla ei kuulunut.
Relander oli yliarvioinut raskaasti oman arvonsa ja Soneran arvon kumppaneina. H�n
ei pystynyt etuk�teen p��ttelem��n sit� itsest��nselvyytt�, ett� eurooppalaisten
teleoperaattoreiden kassat olivat tyhjin� umts-lupakierroksen j�lkeen. Niill� ei
siis ollut rahaa Soneran kaltaisten yritysten ostamiseen. Ja mit� ostettavaa
Sonerassa olisi ollut, kun Relanderin suuret puheet Soneran edell�k�vijyydest�
siell� ja t��ll� alkoivat v�hitellen paljastua t�ysin tuulesta temmatuiksi.
Sonera hankki Saksan umts-luvan Group 3G:n kautta. Group 3G:ss� Soneran kumppanina
on espanjalainen Telef�nica. Soneralla tai Telef�nicalla ei kummallakaan ollut
matkapuhelintoimilupaa Saksassa. Sonera ja Telef�nica perustivat Saksaan
matkapuhelinoperaattoriyrityksen, Quamin. Vuoden 2002 alkuun menness� Quamin
toiminta on ollut katastrofaalista. Quamin liittymi� alettiin markkinoida suurella
rahalla Saksassa vuoden 2001 lopulla. Samalla Saksan suurimpiin kaupunkeihin
avattiin 14 n�ytt�v�� omaa myym�l��. N�iden lis�ksi Quamin liittym� tuli myyntiin
noin 2000 muussa myym�l�ss�.
Sonera osti Saksan toimien vauhdittamana 1,6 miljardilla markalla 12,5 % osuuden
Italian markkinoiden umts-luvasta yhdess� Telef�nican muiden IPSE 2000
-teleoperaattorin osakkaiden kanssa. T�m�n 1,6 miljardin markan v�litt�m�n
investoinnin lis�ksi Sonera on sitoutunut sijoittamaan IPSEn toimintaan 1,2
miljardia markkaa. IPSEn toiminta on riitojen ja muiden syiden takia vakavissa
vaikeuksissa ja yrityksen toiminta laitettiin j�ihin ainakin toistaiseksi
tammikuussa 2002. Italian viestint�ministeri totesi 29.1.2002, ett� mik�li IPSEn
toiminta j��dytet��n, se rikkoo Italian umts-lupaehtoja ja viranomaiset voivat
peruuttaa sen toimiluvan.
Umts-riskianalyysit puuttuivat
Kari Jussilan johtama Risk Management & Business -ryhm� raportoi toiminnastaan tj.
Aulis Salinille. Toiminnallisesti Jussilan ryhm� tukeutui rahoitusjohtaja Kim
Ignatiuksen organisaatioon. K�yt�nn�ss� riskienhallintaryhm� oli, kuten aiemmin jo
mainittiin, ulkona Soneran toimista.
Joulukuussa 2000 Soneran Knowledge Management -johtaja Pirjo St�hle ja koko h�nen
30 hengen osastonsa sai tyhjent�� ty�p�yt�ns�. Pirjo St�hle erehtyi esittelem��n
osastonsa toimintaa Markku Taloselle lokakuussa 2000. Talonen oli mieliss��n
tapaamisesta, mutta Relanderin kuultua t�st� olivat seuraukset kohtalokkaat.
Relander ei tapansa mukaan hoitanut itse t�llaista likaista teht�v��, vaan laittoi
Juha Vareliuksen erottamaan St�hlen ja h�nen osastonsa. Osasto ei koskaan tullut
tiet�m��n erottamisen todellista syyt�. Pirjo St�hle toimii nykyisin
tietojohtamisen professorina Lappeenrannan teknillisess� korkeakoulussa.
Viimeisen� poistui Harri Hollm�n. H�n ehti olla vain 14 kuukautta Soneran
johtoryhm�n j�senen� ja Sonera Plazan toimitusjohtajana. Hollm�nin tie oli kivinen
Relanderin tuen puuttuessa. Relander painosti Harrin eroamaan perjantaina
8.6.2001. Relander itse erosi (lue: erotettiin) 11.6.2001.
Hollm�n j�i eronsa j�lkeen tyhj�n p��lle. H�net oli imetty kuiviin Sonerassa, ja
uudesta ty�paikasta ei ollut mit��n tietoa. Hollm�n p��tti perustaa yhden miehen
neuvontayhti�n investointipankkialalle. Arvostetulle pankkimiehelle riittikin
paljon konsultin t�it�.
Relander meni t�ss� tilanteessa t�ysin neuvottomaksi. H�n oli tottunut olemaan
hy�kk��j�n�, ei altavastaajana. H�n ei ollut koskaan ty�uransa aikana kokenut
yht�k��n suurta vastoink�ymist�, ja nyt h�nell� oli sellainen syliss��n. Markku
Talonen ehdotti Relanderille, ett� t�m� pit�isi lehdist�tilaisuuden kohun
johdosta. T�m� ei sopinut Relanderille. H�n ei halunnut menn� �typerien�
toimittajien tentattavaksi. Sonera ei kommentoinut mitenk��n Helsingin Sanomien
25.1.2001 julkaiseman uutisen pohjalta syntynytt� valtavaa kohua yrityksen
ymp�rill�.
Mit� t�m� Relanderin luoma kaaos sitten k�yt�nn�ss� tarkoitti Soneran sis�ll�? Se
oli kirjoittajien ker��mien laajojen tietojen mukaan pelon ilmapiiri�, jossa
kaikki pelk�siv�t Relanderin mielivaltaisia toimia. Vastuutonta toimintaa ja oman
edun r�yhke�� ajamista Relanderin sis�piirilt�. Ep�selvi� vastuita liiketoimien
hoitamisessa. Ihmettely� yhteisen strategian puuttumisesta. Vision puutetta.
Ylimm�n johdon vastuun pakoilua. Despoottimaisia p��t�ksi�, joita ei koskaan
perusteltu. Henkil�st�n osaamisen puutteellista hy�dynt�mist�. Ty�motivaation
puutetta. Tiedonkulun ja avoimuuden puutetta. Ihmisten johtamisen t�ydellist�
puuttumista. Mielivaltaisia erottamisia. Valehtelua alaisille. Alaisten
kirist�mist� ja vakavaa uhkailua. P��t�ksenteon t�ydellist� sekavuutta. Pelaamista
ja kytt�ily�. Selk��n puukottamista. Soneran omaisuuden mahdollisesti
suurimittaista v��rink�ytt�� (josta kirjoittajat ovat saaneet eri tahojen
yhdensuuntaisia lausumia, mutta eiv�t kirjallisia tms. todisteita).
Suosikkij�rjestelm�n yll�pit�mist�. Moraalista tyhji�t�. Ahdistusta.
Kansa kohahti Soneran kaaoksen laajuutta
Kohun v�h�ttely�
HS:n 27.1.2001 ilmestyneess� lehdess� Erik Lindfors sanoi: �Sit� h�mm�stelin, ett�
ne (ongelmat) oli tuotu noin tarkkaan yksityiskohtineen esille (HS:n 25.1.2001
jutussa).� Lindforsista tuli niit� harvoja Soneran hallinnon henkil�it�, jotka
kommentoivat Soneran tilannetta kriisin aikana. T�m� �rsytti Relanderia
suunnattomasti. Kriitikot piti vaimentaa keinolla mill� hyv�ns�. Piti ottaa kovat
konstit k�ytt��n.
Relander olisi voitu vaihtaa jo syksyll� 2000, kuten Liisa Joronen esitti Soneran
hallituksessa. Markku Talonen ja valtio-omistaja tukivat Relanderia ja Relanderin
korvaaminen p�tev�ll� toimitusjohtajalla ep�onnistui. Relander halusi kostoksi
savustaa Jorosen ulos Soneran hallituksesta. Markku Talonen ei uskaltanut puuttua
Jorosen ja Relanderin v�liseen k�denv��nt��n. Talosen teht�viin kuului johtaa
Soneran hallitusta ja varmistaa sille ty�rauha. H�n ep�onnistui toimissaan
antaessaan Relanderin terrorisoida Soneran hallituksen ty�t�.
Talonen halusi siis hoitaa itse Soneran kriisin kuntoon, mutta ei tehnyt
elett�k��n asian eteen. Miksi? Siksi, ett� h�n ajatteli kriisin korjaantuvan
itsest��n. Ja h�n ei itse asiassa tiennyt mit� kriisi piti sis�ll��n, sill�
h�nell� ei ollut mit��n kosketuspintaa Soneran jokap�iv�iseen el�m��n. Relander
oli erist�nyt h�net tehokkaasti ty�huoneeseensa.
Relander vaati Talosta tukemaan Soneraa ja sen p��johtajaa. Talonen suostui. T�m�
oli Talosen uran suurin virhe, joka �upotti� h�net paria kuukautta my�hemmin
Soneran yhti�kokouksessa. Relander oli sel�tt�nyt Talosen t�ysin suvereenisti jo
kev��ll� 2000 ja sel�tys jatkui edelleen.
Relander vaati siis esimiehens� Markku Talosen tukea omille toimilleen. Samaan
aikaan h�n ryhtyi vaatimaan kulissien takana valtio-omistajaa erottamaan Talosen
ja samalla koko Soneran hallituksen. Talonen ei tietenk��n tiennyt t�llaisesta
mit��n. Relander v�itti valtio-omistajalle, ett� koko Sonera-kohu johtui siit�,
ett� Markku Talonen ei ollut saanut Soneran hallitusta kuriin, mink� vuoksi
hallituksen j�senet vuosivat Soneran asioita julkisuuteen. Vuotajaksi Relander
v�itti Liisa Jorosta.
Keskustelu Soneran kriisist� jatkui ja siit� oli n�kyviss� vain j��vuoren huippu.
Tuossa vaiheessa monet ajattelivat, ett� Soneraa oli kohdeltu kaltoin mediassa,
kun todellisuudessa Soneraa k�siteltiin silkkihansikkain.
Soneran hallitus teki niin kuin Relander tahtoi. Mik�li hallintoneuvoston j�sen
tuli vierailemaan Soneran hallituksen kokoukseen, piti h�nen allekirjoittaa tiukka
salassapitosopimus tai NDA, niin kuin Soneran slangin mukaan sitoumusta
kutsuttiin.
H�n v�itti haastattelussa Soneran strategian olevan hyvin harkittu, eik� n�hnyt
mit��n syyt� esitt�� uutta strategiaa. Haastattelun mukaan Soneran oli pakko olla
l�sn� Saksassa umts-luvan haltijana, koska siell� on Euroopan suurin ostovoima.
Siin�p� syv�llinen perustelu Suomen taloushistorian suurimmalle
(virhe)investoinnille!
Halusiko Saapunki siis kertoa, ett� Relander oli antanut is�lle eli Soneran
hallituksen puheenjohtaja Markku Taloselle �turpaan�, vai mit�? Jos t�m� oli
viestin tarkoitettu sis�lt�, niin se piti paikkansa. Relander sel�tti Talosen
t�ydellisesti jo kev��ll� 2000 n�iden kahden sopiessa ty�njaosta. Jos Saapungin
tarkoituksena oli kertoa, ett� Relanderin Soneraan luoma johtamiskulttuuri
muistutti turpaan antamista, niin h�n oli oikeassa. Tyhjent�v� ja hyv� kommentti
siis Soneran hallintoneuvoston puheenjohtaja Pauli Saapunkilta!
Syyllisten jahtaamista
Kev��ll� 2000 Relander alkoi saatujen tietojen mukaan pystytt�� Soneraan �Rellu-
radiota�, joka oli Soneran sis�inen vakoiluj�rjestelm�. Siihen kuului ilmeisesti
useita Relanderin agentteja, joiden tarkoituksena oli vakoilla Soneran yksik�it�
ja raportoida tapahtumista suoraan Relanderille.
Eron pohjustaminen
Relanderin piti lis�ksi pohjustaa hyv� syy erota Sonerasta, jos paikat k�visiv�t
liian kuumiksi. Ja vihdoin h�n kehitti hyv�n suunnitelman helmikuun alussa 2001.
H�n v�itti Soneran johtoryhm�lle ja poliisille, ett� h�nt� ja h�nen perhett��n
vainotaan. T�m� ei pit�nyt tietenk��n paikkaansa. Relander alkoi k�ytt��
luotiliivej� ja henkivartijaa. Luotiliivej� Relander piti aina p��ll��n, ja
henkivartija seurasi h�nen mukanaan joka paikkaan. T�m� luotiliivi-henkivartija-
n�ytelm� huvitti asiaa seuranneita soneralaisia. N�m� tiesiv�t asian olevan
harhautusta.
Relanderin talousep�selvyydet
Osaltaan uuden toimitusjohtajan valintaa vauhditti se, ett� Sonerasta alkoi tihkua
tietoja Relanderin mahdollisista taloudellisista v��rink�yt�ksist� yhti�n
varoilla. Tietojen mukaan Relander oli antanut kymmenien miljoonien markkojen
konsulttitoimeksiantoja ulkomaisille konsulttiyrityksille. Merkitt�v� osa n�ist�
Soneran rahoista ohjautui mahdollisesti jonnekin aivan muualle.
Hintikka ei ollut telealan asiantuntija, vaikka oli ollut aiemmin Nokialla t�iss�.
T�ss� mieless� h�n muistutti edelt�j��ns� Markku Talosta. Hintikka ei tiennyt
teht�v�� vastaanottaessaan urakan suuruutta. Jos h�n olisi tiennyt sen etuk�teen,
h�n ei olisi todenn�k�isesti suostunut teht�v��n.
Joronen totesi 24.1.2001 Helsingin Sanomissa: �Min� katson, ett� n�in on. Kaikki
meni hyvin kunnes Relander astui remmiin, eik� se tapahtunut kaksi kuukautta
sitten vaan paljon aikaisemmin. Niin ik�v�� kuin ongelmat onkin panna yhteen
paikkaan, niin kyll� jonkun t�ytyy t�ss� sanoa suoraan.� Joronen oli
valitettavasti t�ydellisen oikeassa kommentissaan.
Joronen jatkoi: �En halunnut koko t�n� pitk�n� aikana tulla julki, enk� ole
kommentoinut asioita nimett�m�n�. Nyt katsoin velvollisuudekseni sanoa n�m� asiat
julkisuuteen, koska kannan huolta Sonerasta entisen� hallituksen j�senen�. My�s
sen halusin sanoa, etteiv�t n�m� (julkisuudessa kerrotut) asiat ole tuulesta
temmattuja.� Soneran hallituksen toiminnasta Joronen totesi: �Jos johtoa ei pysty
saamaan kuriin, pit�isi tapahtua johtajan vaihto, mutta t�st�h�n niit�
erimielisyyksi� oli.� Niin oli.
Hintikan toimeksianto
Valtiollista sensuuria
Tappiollinen osavuosikatsaus
Relander oli pakko pit�� Sonerassa kiinni eron j�lkeen, jotta h�n voisi auttaa
hallituksen puheenjohtaja Hintikkaa ja uutta toimitusjohtajaa massiivisten
sotkujen selvittelyss�. Relander nimitettiin hallituksen puheenjohtajan
neuvonantajaksi vuoden 2001 loppuun saakka toimitusjohtajaeduin eli
huippupalkalla.
Relander sai erotessaan pit�� kaikki Soneran vuoden 1999 optiot ja puolet vuoden
2000 Soneran ja sen tyt�ryhti�iden optioista. T�t� pidettiin markkinoilla
perusteettomana. Relander oli neuvotellut itselleen t�llaisen johtajasopimuksen
liikenneministeri�n ja Olli-Pekka Heinosen kanssa.
Relander oli saanut paljon aikaan v�h�n yli vuodessa. Suuret puheet ja pienet
n�yt�t. P�rssiromahdus. Yrityskulttuurin tuhoaminen. Patenttikiistat.
Oikeudenk�ynnit. Hallintoneuvoston lakkauttaminen. Hallituksen potkut. P�tevien
johtajien joukkopako. Satojen alaisten henkisen tasapainon vakava j�rkytt�minen.
Suomen taloushistorian suurin (virhe)investointi Saksan umts-lupaan.
Tyt�ryhti�iden enn�tystappiot. Pieleen menneet fuusioneuvottelut. Maan hallituksen
ankkurointi virhep��t�sten taakse. Telian suututtaminen perusteellisesti. Soneran
brandin ja maineen lokaaminen.
Relander oli siis Sonerassa potkuistaan huolimatta vuoden 2001 loppuun saakka
hallituksen puheenjohtajan neuvonantajana. Relanderin sis�piiri jatkaa edelleen
Sonerassa. Sis�piirin j�senen Henri Harmian sihteeri Kati Lindstr�m valittiin
Soneran uuden toimitusjohtaja Harri Koposen sihteeriksi.
Pekkarinen lis�si viel�: �Kun on n�in isoista asioista kysymys, pit�� j�lkik�teen
saada tieto siit�, miss� kohdin meneteltiin virheellisesti.� T�m� kirja vastaa
toivottavasti Pekkarisen toiveeseen. Eduskunnan talousvaliokunnan j�sen Klaus
Hellberg (sd) kuvasi samana p�iv�n� julkisuuteen antamassa kommentissa Soneran
tilaa �katastrofaaliseksi�.
Lipposen hallitus on esitt�nyt vahvana toivomuksenaan Soneran dramaattisten
liikkeiden ja skandaalien k�sittelyn rajoittamisen vuoden 2003 eduskuntavaaleihin
saakka. Sonera onkin yksi arvaamattomimmista tekij�ist� eduskuntavaaleja
ajatellen. Soneran luurankojen paljastuminen vaikuttaa v�ist�m�tt� vaalien
tuloksiin tavalla tai toisella.
Soneran poliittista vaarallisuutta kuvaa my�s se, ett� Olli-Pekka Heinosen j�lkeen
liikenne- ja viestint�ministeriksi noussut Kimmo Sasi k�vi ensimm�isen�
liikenneministerin virkaty�n��n tutustumisk�ynnill� Sonerassa tammikuussa 2002.
K�ynnin j�lkeen Sasi antoi julkisuuteen lausunnon, jonka mukaan h�n aikoo
edelt�j��ns� tiukemmin ottaa Soneran otteeseensa. Kommentti oli suora moite Olli-
Pekka Heinosta kohtaan.
Nyt Sonera yritt�� toimia normaalin yrityksen tapaan. Se ei ole helppoa, sill�
Relander loi yritykseen ennenn�kem�tt�m�n h�ik�ilem�tt�myyden kulttuurin, mik� ei
katoa yrityksest� sormia napsauttamalla varsinkaan, kun Relanderin sis�piirin
ihmiset istuvat edelleen keskeisiss� teht�viss� Sonerassa. T�m�
h�ik�ilem�tt�myyden ilmapiiri n�kyy lukuisissa Soneran oikeusriidoissa eri
puolilla maailmaa ja kotimaassa. N�iss� oikeusriidoissa on yhteist� se, ett�
Soneran ja vastapuolen n�kemykset eroavat t�ydellisesti toisistaan.
Toivotaan Soneralle hyv��. Se oli hyv� yritys ja voi nousta uudelleen hyv�ksi ja
kannattavaksi yritykseksi Telian vahvan kassan turvin. T�m� vaatii valtavasti
ty�t� ja uskon palautusta yritykseen. Ruotsalaiset ja suomalaiset veronmaksajat
voivat vain toivoa, ett� t�m� ty� onnistuu.
bisnes.fi 11/2001
HS 24.1.2001
HS 25.1.2001
HS 26.1.2001
HS 27.1.2001
HS 13.2.2001
HS 28.2.2001
HS 2.3.2001
HS 24.3.2001
HS 15.5.2001
HS 9.6.2001
HS 17.6.2001
HS 31.1.2002
Hufvudstadsbladet 9.2.2001
Iltalehti 26.1.2001
Iltalehti 29.1.2001
Iltalehti 7.2.2001
Iltalehti 13.2.2001
Iltalehti 17.2.2001
Iltalehti 23.2.2001
Iltalehti 28.2.2001
Iltalehti 8.3.2001
Iltalehti 20.3.2001
Iltalehti 31.3.2001
Iltalehti 12.6.2001
Iltalehti 25.8.2001
Iltalehti 23.10.2001
Iltalehti 27.10.2001
Iltalehti 14.2.2002
Iltalehti Online 26.2.2001
Ilta-sanomat 14.2.2001
Ilta-sanomat 22.2.2001
Kauppalehti 29.1.2001
Kauppalehti 5.2.2002
Taloussanomat 31.1.2001
Taloussanomat 9.2.2001
Taloussanomat 9.6.2001
Taloussanomat 3.7.2001
Taloussanomat 16.11.2001
Taloussanomat 1.2.2002
STT 25.1.2001
STT 18.2.2002
MOT / TV 1 / 3.4.2000
MOT / TV 1 / 12.11.2001