Mio ja Mimosa

Tupu Tuominen & Jari Lhdevuori

Omistettu rakkaudella tmn kirjan innoittajalle, omalle Miolleni. Tupu Siirille ja muille elm rikastuttaville mimosille. Jari

 2011 Tupu Tuominen Kustantaja: Books on Demand GmbH, Helsinki, Suomi Valmistaja: Books on Demand GmbH, Norderstedt, Saksa

Punaisessa talossa keskell Tuulentuiverruksen kujaa asui pieni suloinen tytt nimeltn Mimosa.

KUVA: Mio ikkunassa

Aidan toisella puolella, vihress talossa asui pieni suloinen poika nimeltn Mio.

Mio ja Mimosa olivat parhaat ystvt. Heist oli hauska asua lhekkin, koska nin he pystyivt tapaamaan ihan koska tahansa.

Mimosa tuumi aina, ett Mio oli hassunhauska rasavilli...

Ja Mion mielest Mimosa oli veike pivnsde!

Varmasti juuri siksi he pitivt toisistaan niiiin paljon!

9

Yhdess he leikkivt aina kaikenlaista kivaa. Esimerkiksi supersankareita (jotka tietysti pelastivat koko maaaiiilmaaan!)...

10

Kirjan nimi ehk tnne

Ja thtilaulajia mikrofoniensa kanssa (heill oli tietysti oma huippukoreografia suunniteltuna esitykseens)...
11

...Sadesll taas oli hauskinta tietysti liskytell vesiltkss ja uittaa kaarnalaivoja.

12

...Mutta joskus he vain istuivat hiljaa... vierekkin... laiturin nokassa ja kalastivat lheisell lammella. Silloin tllin on mukavaa vain olla... ihan rauhallisesti.
13

...Mutta heidn lempipuuhaansa oli kuitenkin leikki suuressa seikkailupuussa. Se oli upea vanha kppyrinen puu lammen rannalla tynn lehtien ja oksien lomaan syntyneit piilopaikkoja. Siell saattoi keinua, leikki hurjia merirosvoja ja tavata ystvllisi oravia (joille Mio ja Mimosa usein toivat phkinitkin).

14

15

Ern viilen syyskuun aamuna Mimosa huusi Mion ikkunaan ja kertoi lhtevns perheens kanssa seuraavana pivn lomalle... viikoksi!

Mio nykksi ja toivotti reippaasti hauskaa matkaa... mutta oikeastaan hnest ei tuntunut reippaalta alkuunkaan.

16

Sin yn Mio ei saanut unen pst kiinni. Hn mietti kovasti, kuinka kauan viikko oikeastaan kest.

17

Seuraavana aamuna Mio katsoi kun Mimosan perhe hyppsi taksiin. Muista vied oraville phkinit, Mimosa huudahti ja heilautti kttn haikeana.

Mio heilutti kunnes auto katosi nkyvist ja huokasi sitten pikkuisen.

18

Seuraavina pivin Mio kalasti laiturin nokassa... yksin... hiljaa... mutta oikeastaan... kalakaan ei tuntunut syvn. Mio uitti jalkojaan vilpoisessa vedess ja katseli yls pilviin! Silloin hn nki lentokoneen lentvn ylitse ja mietti samalla, ett Mimosa oli varmaan tosi kaukana. (iti oli kertonut, ett Mimosan perhe oli lentnyt lentokoneella ulkomaille... Ulkomaat... Sen tytyi olla jokin hyvin kaukainen paikka, tuumasi Mio!)

19

Sitten yhten pivn Mio keinutteli seikkailupuun keinussa ja kuunteli tuulen huminaa... Hn huokaisi vhsen... Tuulen humina teki olon hieman yksiniseksi... Olikohan viikko jo pian kulunut??

20

Samassa Mio nki pienen pisteen, joka lhestyi kovaa vauhtia! Mio tunsi ilon likhdyksen masun pohjassa... Voisiko se olla... Sehn oli... MIMOSA!
21

Hei! Mimosa huusi iloisesti. Hei! huusi Mio ja lhti juoksemaan Mimosaa vastaan. He kapsahtivat toistensa kaulaan ja halasivat lujasti!

22

Minulla oli sinua niiin kova ikv! sanoi Mimosa. Niin minullakin sinua! sanoi Mio.

Sitten hn jatkoi hiljaa... Tiedtks... viikko on minun mielestni ihan hurjan pitk aika! Niin minustakin, sanoi Mimosa hymyillen.
23

Sitten he kiipesivt yhdess suosikkipuuhunsa ja istuivat vierekkin paksulle oksalle. He kuuntelivat tuulen huminaa lehtien lomassa ja pitivt toisiaan kdest kiinni. Oravat tulivat hakemaan phkinit heidn taskuistaan, eik tuulikaan en kuulostanut yksiniselt. ...Mio... kuiskasi Mimosa... Sin olet minun kaikista paras ystvni! Ja sin olet minun, kuiskasi Mio. Ja siin he istuivat kahdestaan, vierekkin, onnellisina.

24